Suomeen kohdistuisi tuskin uusia turvallisuusuhkia, jos Venäjällä puhkeaisi levottomuuksia tai jopa sisällissota, eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajat arvioivat Ylen haastattelussa.
Jos Venäjän hallinto romahtaisi, resurssit jouduttaisiin kohdentamaan maan sisäisiin ongelmiin. Tuolloin Suomeen kohdistuvat hybridivaikuttamisen riskit pienenisivät, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Näin kävi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kopran mukaan Suomeen kohdistuva kyber- ja hybridivaikuttaminen taukosi käytännössä kokonaan.
– Hybridivaikuttaminen on ikään kuin vakaiden aikojen kiusantekoa, jolle ei ole aikaa, kun oman maan sisällä asiat ovat sekaisin, Kopra luonnehtii.
Mahdollisen sisällissodan yksi seuraus voisi olla siirtotyöläisten pakeneminen lähivaltioihin, kuten Suomeen. Mutta erona hybridivaikuttamiseen, muuttoliike ei Kopran mukaan olisi masinoitua.
– Surullista sanoa, mutta pakolaisten lähettäminen hybridivaikuttamisena, se on normaalin ajan toimintaa. Poikkeustilanteessa, jossa siellä on omia ongelmia, voisin kuvitella, ettei tällaiseen riitä aikaa.
Venäläisen oppositiolehden päätoimittaja Ilja Kosygin ennakoi Ylen haastattelussa, että Venäjä ajautuu sisällissotaan vuoden 2024 aikana.
Sisällisota olisi monen tekijän soppa – Venäjän hyökkäyssodan, maan liikekannallepanon ja Wagner-joukkojen kapinan jälkiaaltojen – jotka ovat Kosyginin mukaan johtaneet viime aikoina venäläisen yhteiskunnan jakautumiseen.
Suomelle Venäjän yhteiskunnan rauhattomuus on sinänsä lievä riski. Kopran arvion mukaan mahdollinen sisällissota tuskin johtaisi siihen, että sotilaat kohdistaisivat Suomeen sotilaallisia operaatioita ilman presidentin käskyä.
Ulkoapäin on vaikea arvioida, mitä Venäjällä oikein tapahtuu
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan sisällissota tuskin muuttaisi Suomen tilannetta radikaalisti.Suomessa on varauduttu Venäjältä tuleviin turvallisuusuhkiin jo viime hallituskauden aikana: itärajalle päätettiin muun muassa rakentaa aitaa, Suomi liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi ja Venäjältä Suomeen tulevien ihmisten maahantuloa kiristettiin.
Venäjän yhteiskunnan todellisesta tilasta on koko ajan harvemmalla tietoa, kun kriittistä mediaa ajetaan ulos maasta, Tuppurainen sanoo.
Tilannetta pitää seurata, sillä ulkoapäin on vaikea arvioida, mitä Venäjällä oikein tapahtuu, hän jatkaa. Tuskin Putinin hallinnossakaan ollaan täysin perillä kansalaismielipiteen ja yhteiskunnan kehityksestä, Tuppurainen pohtii.
– Autoritääriset järjestelmät ovat usein hauraampia kuin mitä kova kuori antaa ymmärtää. Sen vuoksi myös Suomessa on varauduttava erilaisiin skenaarioihin.
Juhannuksen jälkeistä sekavaa tilannetta seuraa Suomen lisäksi nyt moni muukin maa. Kukaan ei kunnolla tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Sisällissotaennusteet ovat ihan perusteltuja, vaikka aikataulusta ei olekaan mitään arvioita, Kopra summaa.
– On selvää, että Putinin hallinto on kriisissä.