Lammin VPK:n päällikkö Jani Vilkman valmistautuu droonin harjoituslentoon. Hän ottaa droonin esille yksikön johtoautosta ja määrittelee tehtävän.
Drooni tarvitsee lentäjän ja tähystäjän. Laitteen kalibroinnin jälkeen lentäjä kääntää ohjaimen vipuja ja koje nousee suristen paloaseman pihan ylle. Drooniin on oltava näköyhteys koko ajan.
– Harjoittelussa keskitytään ohjaimen käyttöön, että kopterin käsittely jäisi lihasmuistiin, sanoo Vilkman.
Kuvauskoptereita eli drooneja on tällä hetkellä useilla sopimuspalokunnilla. Uusi tekniikka kiinnostaa ja houkuttelee vapaapalokuntiin nuoria sekä antaa uusia haasteita kokeneille konkareille.
Droonien hinnat ovat tulleet alas
Lammin VPK on yksi kolmesta vapaapalokunnasta, joilla on käytössään Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen droonit. Droonin lentäminen on ollut tervetullut lisä Lammin VPK:n toimintaan.
– Se aiheuttaa mielenkiintoa ja aktivoitumista porukassa, kun tämmöinen laite tulee, sanoo Vilkman.
Droonien imu on huomattu myös Suomen Sopimuspalokuntien liitossa. Laitteiden hinta on tullut alaspäin viime vuosina, ja uudet kojeet kiinnostavat sopimuspalokuntalaisia.
Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala kertoo, miten esimerkiksi hiljaisessa maaseudun palokunnassa drooneista innostuminen on lisännyt muutakin toimintaa.
– Kaikista meistä ei ole savusukeltamaan tai vetämään letkua maastopaloihin, mutta voi kuitenkin olla halu ja kyky osallistua pelastustoimintaan, sanoo Peurala.
Peuralan mukaan droonin kanssa työskenteleminen sopii myös esimerkiksi palokuntalaisille, jotka eivät asuinpaikkansa takia ehtisi ensimmäisten minuuttien aikana palopaikalle. Ilmailuyksikön ei ole pakko olla ensimmäisenä palopaikalla.
Drooni auttaa etenkin maastopaloissa
Hämeenlinnan Lammi on maaseutupitäjä, jossa välimatkat ovat pitkiä ja metsäalueet laajoja. Vilkmanin mukaan droonista on hyötyä esimerkiksi maastopaloa lähestyttäessä.
– Otetaan drooni ilmaan ja paikannetaan maastopalo, jolloin päästään nopeasti kohteeseen, sanoo Vilkman
Lammin VPK:n lisäksi myös Kalvolan ja Tammelan VPK:lla on ollut jo useita vuosia käytössään pelastuslaitoksen omistama miehittämätön kuvauskopteri. Eniten sopimuspalokunnat ovat käyttäneet drooneja juuri maastopalojen tiedustelutehtävissä.
Droonia lennätetään, kun maastosta on tehty savuhavainto, mutta ei tiedetä tarkasti, miten laajasta palosta on kyse.
Traficomin ylitarkastaja Mika Saalasti uskoo, että kuvauskopterit tehostavat toimintaa ja säästävät kustannuksia esimerkiksi palopaikalla toimittaessa.
Samoilla linjoilla on Sopimuspalokuntien liiton Aleksi Peurala, jonka mukaan kopterin tuottama tieto auttaa varsinkin pelastustilanteen johtamista. Kun paloalueelta saadaan reaaliaikaista kuvaa, tilanteen johtajan on selkeämpi toimia.
Peurala uskoo, että jatkossa drooneja käytetään entistä enemmän myös laajoissa rakennuspaloissa, joissa kohteet ovat monimutkaisia ja kopterin avulla voidaan havainnoida palon etenemistä.
Monta eri toimintamallia
Sopimuspalokuntien käytössä olevien droonien lukumäärää ei tiedetä. Osa palokuntien käyttämistä kuvauskoptereista on niiden itse rahoittamia laitteita, osa on pelastuslaitoksen omaisuutta.
Pelastuslaitoksen omistama kopteri kuuluu valtion ilmailun alaisuuteen ja VPK:n itse omistama laite puolestaan yksityisilmailun piiriin. Kopterit ovat myös eri kokoisia ja senkin takia niiden tilastointi on nykysäädösten myötä hankalaa.
Tällä hetkellä droonien käyttöön pelastustehtävissä suhtaudutaan eri tavoin eri hyvinvointialueilla. Pelastuslaitokset toimivat itsenäisesti ja ylitarkastaja Mika Saalastin mukaan osalla pelastuslaitoksista drooneja ei vielä ole käytössään lainkaan.
Sopimuspalokuntien liiton Peurala sanoo, että on myös alueellisia eroja siinä, miten sopimuspalokunnat voivat käyttää miehittämättömiä kuvauskoptereita tai voivatko käyttää niitä lainkaan.
Toimintatapojen yhtenäisyys pelastustehtävissä olisi tarpeen varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa onnettomuuspaikalle tulee yksiköitä useasta eri maakunnasta.
– Olisi hyvä, että droonien käyttämiselle olisi yksi toimintakäsikirjamalli, sanoo Saalasti.