Vuosi sitten Jyväskylän Tuomiojärven rantaan rakennettu padel-kenttä aiotaan purkaa.
Yrittäjä Petri Pykälämäki kertoo, että purkupäätöksen taustalla on jatkuva ilkivalta. Esimerkiksi kentän tukitolppia on potkittu nurin ja seinäverkkoa irrotettu paikoiltaan. Kentän seiniä on sotkettu graffiteilla.
Taloudellisesti Tuomiojärven padel-kentästä on tullut yrittäjälle tappiota. Pelkästään kentän osien kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Asennustöiden osuutta Pykäläjärvi ei ole arvioinut.
Vuokraustoimintaa ei ole käytännössä voinut harjoittaa, sillä kenttä on ollut toistuvasti epäkunnossa.
– Ei ole voinut olla varma, että kenttä on kunnossa, jos asiakas varaa sieltä vuoron, Pykälämäki sanoo.
Pelivuoroja Tuomiojärven ulkokentälle on varattu vain muutamia viikoittain. Toiminnan taloudellisen mielekkyyden kannalta niitä olisi pitänyt olla useita päivittäin.
Sisäkentille riittää Jyväskylässä tulijoita
Ulkokenttä siirretään kesän aikana pois. Todennäköistä kuitenkin on, että ulos sitä ei enää asenneta.
Petri Pykälämäki on keskittymässä yritystoiminnassaan sisähalleihin.
– Ulkokausi on Suomessa lyhyt. Näkisin, että sisähalleissa voidaan toimia ympäri vuoden, hän sanoo.
Syksyllä Pykälämäki on avaamassa uuden mailapelihallin Laukaan Leppävedelle. Tiloihin on tuossa muun muassa tennis-, sulkapallo- ja padel -kenttiä. Uutena kenttänä on tulossa pickle ball -mailapelille, joka on rantautunut Suomeen Yhdysvalloissa.
Pickle ball -mailapeliä voi pelata kuten sulkapalloa kaksin- tai nelinpelinä, mutta maila on lyhytvartinen ja muistuttaa isoa pingismailaa.
Tällä hetkellä Jyväskylässä on arviolta yli kymmenen padelin ulkokenttää. Sisäkenttiä kaupungissa on noin 40.
Kaikille sisäkentille riittää Pykälämäen mukaan hyvin pelaajia.
Näin siitä huolimatta, että valtakunnallisesti suurin padel-huuma on näyttänyt myös laantumisen merkkejä. Esimerkiksi Suomen suurin padel -toimija hakee yrityssaneeraukseen.
Valvontakamerasta vain rajallinen apu
Jatkuvan ilkivallan takia moni on ihmetellyt, miksei Tuomijärven padel-kentälle asennettu valvontakameroita. Pykälämäen mukaan syynä on, että sijaintipaikalla ei ole ollut saatavilla sähköä.
– Toimiva kamerajärjestelmä olisi ollut jonkun verran hankala järjestää, hän sanoo.
Yrittäjän mukaan valvontakameratkaan eivät aina auta estämään ilkivaltaa. Lisäksi korvauksia voi olla vaikea saada, vaikka tekijöitä saataisiinkin kiinni.
– Sellainen on kokemus.