Keskusrikospoliisi on viime talvesta lähtien kerännyt todisteita Venäjän epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa.
Tähän mennessä sotapakolaisten puhuttaminen on johtanut noin 50 henkilön löytymiseen. He ovat pääosin todistajia.
– Tällä hetkellä meillä on kuulustelukertomuksia ukrainalaispakolaisilta siitä, mitä he ovat nähneet ja kokeneet, missä on tapahtunut mitäkin ja milloin, ehkä kenen toimesta, kertoo rikosylikomisario Olli Töyräs keskusrikospoliisista.
– Pahimmillaan sotarikokset näissä meidän kuulustemissa jutuissa ovat kuolemaan johtaneita tapauksia, missä henkilön lähipiiriin kuuluva omainen, läheinen perheenjäsen on menettänyt henkensä, ja tapahtumien kulku antaa viitteitä mahdollisesta sotarikoksesta.
Omakohtaiset kokemukset kuolemaan johtaneista tapahtumista ovat Töyrään mukaan ”toinen reuna” ja sitten on ”muita tapahtumia”, joita hän ei halua ryhtyä erittelemään tarkemmin.
Töyräs sanoo, että KRP:tä kiinnostaa myös kaikki muukin tapahtumiin liittyvä aineisto, kuten kuvat ja videot.
Kaikki eivät halua puhua sodan kauhuista
Käytännössä tietojen kerääminen tapahtuu siten, että KRP:n tiedusteluosasto käy läpi Suomeen saapuneiden ukrainalaisten kertomuksia. Niiden joukosta poimitaan tapahtumia, mitkä voivat viitata sotarikokseen.
KRP lähestyy eri puolelle Suomea asutettuja pakolaisia ja kertoo, millä asialla on. Eniten puhutettavia on ollut Etelä-Suomen alueella.
– Tämä meidän kalaverkko ei ole täysin vedenpitävä. Se riippuu siitä, mitä ihminen kertoo ja mitä hän ei halua kertoa.
– On kokemuksia myös siitä, että ihminen ei halua palata niihin muistoihin, niihin asioihin, joita hän on kokenut Ukrainassa. Se hänelle suotakoon.
Suomeen on sotaa paennut yli 50 000 ukrainalaista. Tähän verrattuna 50 todistajaa tai uhria on vähän, myöntää Töyräs.
Tutkinta kuin palapelin kokoamista
Töyräs sanoo, että KRP pyrkii samaan mahdollisimman tarkkaa tietoa, jotta pakolaisten kertoma tapahtuma voidaan erottaa lukuisista muista.
Jos esimerkiksi jossakin päin Itä-Ukrainassa on tapahtuma, joka viittaa sotarikokseen, Ukrainan valtiolla voi olla paljon todistusaineistoa.
– Ja on hyvin todennäköistä, että samaan tapahtumaan liittyen useampia todistajia, ehkä useampia asianomistajia, on tullut pakolaiseksi Suomeen. Osa saattaa olla pakolaisina vaikkapa Puolassa tai jossakin muussa Euroopan maassa.
Sotarikosten tutkiminen on kuin palapeli, johon liittyviä palasia saattaa löytyä eri puolilta Eurooppaa.
– Suomi tässä isommassa kuvassa kantaa korttaan kekoon, ja käy näitä Suomessa asuvia henkilöitä läpi.
Tietojen keruupaikka vielä auki
Töyräs sanoo, että kokonaistilanteen koordinoinnissa on oma haasteensa: toimijoita on paljon, ihmisiä on paljon ja on yksittäisiä tapahtumia, jotka liittyvät johonkin toiseen tapahtumaan.
– Tiedon keräämisen koordinointi on tässä paitsi vaikeaa, mutta myöskin erinomaisen tärkeää.
Vielä ei ole selvillä, mihin Suomessa kerätyt tiedot ja materiaalit toimitetaan. Töyräs sanoo, että Euroopassa on tällä hetkellä useampia mahdollisia toimijoita.
Tietoa kerätään vielä pitkään
Pakolaiset voivat halutessaan myös itse ottaa yhteyttä poliisiin.
– Jos täällä oleva ukrainalainen kokee, että hänellä on tietoa ja hän haluaa saattaa ne viranomaisten tietoon, hän voi hakeutua lähimmälle poliisiasemalle.
Paikallispoliisilta tieto välitetään keskurikospoliisiin Vantaalle. Tietoa kerätään vielä pitkään.
– Ainakin tämä vuosi. Uskoakseni myös ensi vuosi – niin kauan kuin tämä sotarikosmahdollisuus ja -epäilys on konkreettinen ja todellinen. Siinä ei varmaan mitään tarkkaa aikamäärää voida antaa, arvioi Töyräs.
Katso myös, millaisia haasteita sotarikosten tutkinnassa Ukrainassa on (1.6.2022):