Helsingin eteläkärjen Hernesaaren rannasta on tullut matkailuautoilijoiden epävirallinen yöpymispaikka. Kerroimme aiemmin julkaistussa jutussamme alueella yöpyvistä karavaanareista.
Yksi heistä on itävaltalainen eläkeläinen Wilhelm Dauböck, joka oli tullut puolisonsa ja tämän tyttären kanssa Helsinkiin. Haastatteluhetkellä Dauböck luki kirjaa retkituolissa matkailuautonsa edustalla – ja siihen retkituoliin kiteytyy se, miksi sallitun ja kielletyn rajaa on vaikea määritellä leiriytymisen suhteen – mutta ennen kuin palaamme Dauböckin retkituoliin, pitää ensin puhua laista ja sen tulkinnasta.
Aiemmassa uutisessa kerroimme leiriytymisen ja yöpymisen eroista, mihin liittyen saimme paljon palautetta ja kysymyksiä. Ei ihme, sillä asia ei ole jokaisenoikeuksia tuntevan Metsähallituksen maankäyttöpäällikkö Riikka Myllylän mukaan ihan yksiselitteinen.
– Jokaisenoikeudet on vähän veteen piirretty viiva. Aina ei pysty suoraan sanomaan, mikä on taatusti ok ja mikä ei. Pitää käyttää maalaisjärkeä, Myllylä toteaa.
Kunnilla ei ole enää vuoden 2003 jälkeen ollut oikeutta määrätä erikseen kunnan alueella leiriytymisestä vaan leiriytyminen jokaisenoikeutena on voimassa valtakunnallisesti.
Leiriytyä ei saa kuitenkaan paikkoihin, missä leiriytyminen aiheuttaa haittaa maanomistajan varsinaiselle maankäyttötarkoitukselle. Leiriytyä ei saa esimerkiksi piha-alueelle tai pellolle.
Maastoliikennelaki säätelee osaltaan matka-autoilua
Matka-autoilijoiden epävirallinen muistisääntö kuuluu, että pysäköinti ja yöpyminen on sallittu siellä, missä sitä ei ole erikseen kielletty.
Matkailuajoneuvon käyttäjien valtakunnallisen keskusjärjestö SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi huomauttaa kuitenkin siitä, että tietävätkö kaikki varmasti, mitkä ovat niitä kiellettyjä alueita.
Helsingin poliisin komisario Pasi Tuomisen mukaan tieliikennelaki ja maastoliikennelaki säätelevät pysäköintiä. Asuntovaunulla tai -autolla tapahtuva leiriytyminen on kiellettyä ilman maanomistajan lupaa.
Jotta asia ei olisi näin selkeä, niin maastoliikennelaissa todetaan myös, että taajaman ulkopuolella on sallittua pysäköidä tien välittömään läheisyyteen, jos siitä ei aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa.
Metsähallitus ei esimerkiksi myönnä lupia yksittäisille karavaanareilla yöpymiseen maillaan, vaan heidät ohjataan käyttämään esimerkiksi siihen tarkoitettuja leirintäalueita.
– Jos alueelle on rakennettu yleinen tie, silloin siellä saa tilapäisesti pysäköidä ja yöpyä autossa. Leiriytymiseen pitäisi sitten olla taas maanomistajan lupa, Metsähallituksen Riikka Myllylä kertoo.
Karavaanarien puheenjohtaja Rusi kertoo, että korona-aikana matkailuautoilun suosio kasvoi. Hänen mukaan toimintaan tuli mukaan myös kaivattuja nuoria.
Yhdistyksessä on jäseniä yli 66 000. Rusi ymmärtää, miksi osa jäsenistä haluaa yöpyä niin sanotuissa puskaparkeissa. Harrastuksen ydintä ovat vapaus ja uusien paikkojen löytäminen.
Hernesaari on karavaanarien puskaparkki
Puskaparkeiksi kutsutaan leirintäalueiden ulkopuolelle jääviä paikkoja, joihin voi pysäköidä matkailuauton.
Hernesaaresta on tullut nyt suosittu puskaparkki matkailuautoille, mutta saako siellä yöpyä matkailuautossa? Lyhyt vastaus on, että yöpyminen siellä on tällä hetkellä mahdollista. Toinen asia on sitten, onko se luvallista.
Selitys tähän on hiukan pidempi. Helsingin kaupungin alueidenkäytön tiimipäällikkö Jarmo Talvasto kertoo, että kyseisellä karavaanarien käyttämällä alueella Hernesaaressa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Sen takia alueella ei ole tällä hetkellä kaupungin määrittelemää virallista käyttötarkoitusta, joka estäisi alueen käytön karavaanarien yöpymiseen.
– Valvomme asemakaavan mukaisia yleisiä alueita, niin meillä ei ole oikein edes toimivaltaa puuttua tuollaiseen pysäköintiin maastossa, Helsingin kaupungin Talvasto toteaa.
Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnasta vastaava oikaisuvaatimukset ja – maksuseuraamukset yksikön päällikkö Pauliina Sundqvist kertoo, että kyseinen karavaanarien käyttämä Hernesaaren alue ei ole kunnallisen pysäköinninvalvonnan valvonnanalaisena tällä hetkellä. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että se ei tarkoita sitä, että alue olisi suoranaisesti pysäköintiin tarkoitettu.
Toisaalta alueelle pääsee yleisiä teitä pitkin, joiden varteen saa tilapäisesti pysäköidä, jos se ei aiheuta haittaa.
Kaupungilla ei ole Hernesaaressa toistaiseksi myöskään työmaata, joka rajoittaisi alueen jokamiehen oikeuksien mukaista käyttöä.
Vuonna 2020 Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Hernesaaren asemakaavan, jonka mukaan alueelle aiotaan rakentaa uusia asuntoja jopa 7 600 asukkaalle. Kaavasta on valitettu, siksi se ei ole vielä voimassa.
Talvaston mukaan alueen tilannetta seurataan. Jos on tullut valituksia häiriöistä alueella, niin siihen on puututtu. Poliisi on esimerkiksi sakottanut Hernesaaressa kaahannutta kuskia.
– Toistaiseksi karavaanarien leiriytymiseen ei ole ollut tarvetta puuttua, koska häiriöitä ei ole tullut tietoon, Talvasto kertoo.
Viime kädessä poliisi on se, joka linjaa, mikä on lain tarkoittamaa häiritsevää leiriytymistä ja mikä ei.
Parkkipaikalla ei saa leiriytyä
Jos Hernesaaressa saa kerran tällä hetkellä jokaisenoikeuksilla leiriytyä, miksi Ylen uutisessa kerrottiin Hernesaaressa yöpyjien varovan esimerkiksi pyykkitelineen nostamista auton viereen? Onko jutun alussa mainittu Wilhelm Dauböckin retkituoli matkailuauton vieressä häiritsevää leiriytymistä?
Helsingin poliisin komisario Pasi Tuomisen mukaan järjestyslaissa ei esimerkiksi ole mainittu leiriytymisestä mitään. Niinpä maanomistajan näkemys mahdollisesta leiriytymisestä ratkaisee.
Mikäli leiriytyminen tai muu sellainen aiheuttaa häiriötä tai järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamista, poliisi voi Tuomisen mukaan järjestyslain perusteella tarvittaessa puuttua asiaan. Häiriötä voi aiheutua esimerkiksi melusta tai roskaamisesta.
Kokeneet karavaanarit tietävät, että leirintäalueiden ulkopuolella pysäköinti voi kuitenkin ärsyttää ihmisiä. Sen takia ollaan myös varovaisia. Yle on esimerkiksi viime kesänä uutisoinut mökkiläisten tekemistä valituksista liittyen matkailijoiden pysäköintiin.
Muutamissa Euroopan maissa leirintäalueiden ulkopuolella matkailuautossa yöpyminen on kielletty.
Metsähallituksen maankäyttöpäällikkö Riikka Myllylän Suomessa on perinteisesti ajateltu, että leiriytyminen on sitä, että levittää tavaroita matkailuauton ulkopuolelle.
SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi kertoo, että urbaanin huhun mukaan leiriytymiselle on olemassa tarkka kuvaus. Sen mukaan kulmatukien laskeminen ja kaluston ulos ottaminen on leiriytymisen tunnusmerkki. Oikeasti tällaista listaa ei virallisesti ole olemassa.
Toisin sanoen ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, oliko Dauböckin luvallista lukea kirjaansa retkituolissa. Loppujen lopuksi maanomistaja tai poliisi arvioivat sitä.
Jos Hernesaaressa yöpyvät karavaanarit eivät roskaa tai melua, niin he saanevat olla siellä rakennustöiden alkamiseen asti.
Mitä ajattelet tällaisista Hernesaaren kaltaisista puskaparkeista? Voit keskustella aiheesta torstaihin 20.7. kello 23:een asti.