Heille on annettu Saksassa jo oma nimikin: ilmastoliimaajat eli Klimakleber. He kiinnittävät kämmenensä tai jalkapohjansa asvalttiin superliimalla, rakennusvaahdolla tai sementillä. Se hidastaa ja vaikeuttaa tiesulun raivaamista.
Ilmastoliimaajia on nähty vaatimassa nopeita ilmastotoimia Saksan, Itävallan ja Italian autoteillä usein tänä vuonna.
Esimerkiksi lomakauden alussa viime viikon perjantaina liimaajat iskivät monissa Berliinin risteyksissä ja liikenneympyröissä, ja aiheuttivat valtavat ruuhkat.
Liima on myrkyllistä ja ärsyttää ihoa. Kesän alussa mielenosoittajat keksivät vielä liimaakin tehokkaamman keinon: nopeasti kuivuvan sementin. Sekin voi aiheuttaa liimaajalle tulehduksen ja vahingoittaa ihoa vakavasti – mutta irrottaminen on ainakin hankalaa. Siihen tarvitaan betonisaha.
Viranomaisilla voi mennä tunteja ihmisten irrottamiseen liikenneympyröistä ja risteyksistä. Liima-aktivismi on saanut myös poliisin varustautumaan uudella tavalla.
Saksan mediatietojen mukaan viranomaisten varastoissa on satoja litroja auringonkukkaöljyä, jota käytetään katuihin takertuneiden aktivistien poistamiseen. Partiotyötä tekeviä poliiseja koulutetaan irrottamaan katuun juuttuneita protestoijia.
Ilmastoliimaajat saavat tempauksistaan yleensä sakkoja tai lyhyitä ehdollisia vankeusrangaistuksia. Tiettävästi vain kahdessa tapauksessa aktivisti on tuomittu muutaman kuukauden ehdottomaan vankeusrangastukseen Saksassa.
Paha tulva oli sysäys
Saksassa koettiin runsas kaksi vuotta sitten kesällä pahoja tulvia. Yli 180 ihmistä kuoli, taloja sortui, joet veivät autoja mukanaan.
Viimeinen sukupolvi -protestiliike syntyi loppuvuonna 2021, ja ensimmäisiä mielenosoituksia se järjesti alkuvuonna 2022.
Saksassa on sittemminkin nähty monia sään ääri-ilmiöitä. Tänä kesänä esimerkiksi Berliinissä on ollut sekä erittäin rajuja myrskyjä ja tulvia että paahtavaa hellettä. Ilmastoaktivistien määrä kasvaa.
Viimeinen sukupolvi -nimi tulee siitä, että sen jäsenet sanovat olevansa viimeinen sukupolvi, joka ehkä vielä kykenee pysäyttämään maapallon elämän tuhoutumisen. Mukana on kaikenikäisiä ihmisiä nuorista eläkeläisiin.
Jos vastaavanlaisia äärisäitä tulee Suomeen, aktivismi todennäköisesti lisääntyy meilläkin, ympäristöjärjestössä arvioidaan.
– Ilmastokriisi on siinä vaiheessa, että mielenosoitukset lisääntyvät, suora toiminta lisääntyy. Kun tilanne käy kriittisemmäksi, niin varmasti nähdään tällaista myös Suomessa, Greenpeacen apulaismaajohtaja Juha Aromaa sanoo.
– Näissä maissa, joissa ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet todella vakavaa haittaa ja on ollut tulvia ja helleaaltoja, niin ihmiset tuntevat, että tässä on nyt tosi kyseessä.
Kesälomakauden alkaessa heinäkuun puolivälissä mielenosoittajat tukkivat lentokenttiä Hampurissa ja Düsseldorfissa. He tekivät rautalanka-aitoihin reiät, pyöräilivät kiitoradoille ja liimasivat itsensä betoniin.
– Jos ajatellaan, että näillä lennoilla mennään maihin, vaikkapa Italiaan, jossa on 42 astetta lämmintä tällä hetkellä, ja mielenosoituksia on pidetty viikoilla, jolloin oli maailman mittaushistorian lämpimimmät päivät, niin se [lomalentojen ilmastopäästöt] kärjistää tilannetta, Aromaa sanoo.
– On ymmärrettävää, että aktivistit soittavat jo hälytyskelloja lujaa, kun ilmastotieteilijöiden hälytyskelloja ei oikein haluta kuulla, Aromaa sanoo.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa aktivismi on hänen mukaansa lievempää, koska kansalaisilla on matalampi kynnys olla suoraan yhteydessä päättäjiin ja päästä vaikuttamaan heihin.
– Poliittisten päättäjien etäisyys on meillä pienempi kuin esimerkiksi isommissa maissa Saksassa tai Britanniassa, jossa myös on vahva mielenosoittamisen perinne.
Jos Suomen päättäjät eivät osoita teoillaan taltuttavansa ilmastonmuutosta, meilläkin ilmastoliike voi saada värvätyksi yhä lisää aktivisteja.
– Aktivismi löytää Suomessakin uusia keinoja ja kansalaistottelemattomuus voi lisääntyä. Varmasti syntyy uusia liikkeitä ja vanhat vahvistuvat sitä mukaa kun ilmastokriisi etenee, Aromaa arvioi.
Ihan lähivuosina ei isoja säämuutoksia nähdä
Ilmatieteenlaitoksen mukaan 40 asteen hellerajan ylittyminen olisi Suomessa mahdollinen vasta vuosisadan loppupuolella, jos ilmastonmuutoksen hillintätoimissa epäonnistutaan.
– Edes 35 asteeseen ei ole lämpötila kohonnut Suomen säähavaintohistoriassa kuin neljänä päivänä: 9. heinäkuuta 1914, 15. heinäkuuta 1934 sekä 28. ja 29. heinäkuuta 2010, Ilmatieteenlaitoksen tutkija Ilari Lehtonen luettelee.
Lehtosen mukaan todennäköisempää on, että Suomen kesät lämpenevät nykyisestä pari kolme astetta. Esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamat paikalliset tulvat voivat yleistyä ja voimistua ”jonkin verran”, samoin voimakkaat ukkosrajuilmat.
Herättääkö ilmastoaktivismi ajatuksia? Voit kommentoida aihetta sunnuntai-iltaan kello 23:een saakka.
Aiheesta lisää: