Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

EKP nostaa odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Toisin kuin tähänastisten koronnostojen yhteydessä, keskuspankki ei kommentoi tulevaa korkotasoa.

Keskuspankki on nostanut rahan hintaa inflaation vuoksi jo vajaan vuoden ajan. Kuluttajahintojen nousun kampittaminen on tärkeää, koska siitä koituu ongelmia niin tavallisille ihmisille kuin yrityksillekin.

Talletuskorko nousee nyt 3,75 prosenttiin, mikä on koron korkein lukema koko euroaikana. Viimeksi keskuspankki peri tavallisilta pankeilta yhtä paljon talletuskorkoa vuosituhannen vaihteessa, jolloin euro oli vasta tilivaluutta ja Suomessa oli markka käytössä.

Perusrahoitusoperaatioiden korko nousee 4,25 prosenttiin.

Esimerkiksi Danske Bankin analyytikot uskovat EKP:n kiristävän korkoruuvia vielä syyskuussakin. Toisaalta koronnostossa on isoja riskejä, sillä euroalueen pankit raportoivat vastikään yrityslainojen kysynnän jyrkästä laskusta. Hiipumisen syyksi pankit arvioivat juuri korkeat korot.

Yleisin markkina-arvio olikin tuoreeltaan torstaina, että korkojen huipputaso olisi nyt saavutettu.

”Kyseessä on ehkä”

Markkinat kärkkyivät torstain kokouksesta ennen kaikkea vinkkiä siitä, miten pääjohtaja Christine Lagarde arvioi syksyn talousnäkymiä ja tulevia korkopäätöksiä.

Hänen linjansa oli pehmentynyt aikasemmista tiedotustilaisuuksista, joissa hän vinkkasi aina selvästi tulevista koronnostoista.

– Voimme korottaa, voimme pidättäytyä nykytasossa, joten kyseessä on päättäväinen ”ehkä”, Lagarde kommentoi torstaina, kun toimittajat kysyivät häneltä tulevasta rahapolitiikasta useaan kertaan.

EKP saattaa lopettaa koronnostot syksyn aluksi, mutta jatkaa niitä myöhemmin. Korkotasosta päätetään Lagarden mukaan tiukasti taloudesta kerättävien tietojen perusteella.

– Ainakaan emme laske korkoa, se on selvä ”ei”, hän sanoi.

Lagarde tosin korosti, että inflaatio on yhä liian korkealla EKP:n tavoitteisiin nähden. Jos nyt nähtiin toistaiseksi viimeiset koronnostot, myös asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit voivat kääntyä laskuun pikku hiljaa.

Euroopan taloudessa on sitkeitä ongelmia. Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan EKP on kahden tulen välissä: se haluaa hidastaa kuluttajahintojen nousua, muttei ajaa Euroopan taloutta syvempiin vaikeuksiin.

– Rahapolitiikka on tylppä ase. Jos historiaa katsoo, voi jälkikäteen sanoa, että tuossa vaiheessa rahapolitiikkaa kiristettiin liikaa. Päätöksentekohetkellä samaa dataa ei ollut käytettävissä, von Gerich sanoo.

Hän arvioi, että korkohuippu alkaa olla lähellä.

– Siinä mielessä tulee vähän parempaa näkyvyyttä myös suomalaisille asuntovelallisille siitä, että kuinka korkealle korot ovat nousemassa. Voi olla niinkin, että korkohuippu onkin jo jäämässä taakse eikä esimerkiksi pidemmät euriborit enää tästä nousisi, von Gerich sanoo.

Kokosimme listan asioista, jotka nyt painavat taloutta ja jotka EKP joutuu ottamaan huomioon myös tulevissa korkopäätöksessään.

1. Teollisuustuotanto hyytyy

Euroalueen talous heikkenee jyrkemmin kuin Yhdysvaltojen. Maanantaina julkaistut tilastot kertovat teollisuuden saamien uusien tilauksien hiipuneen lähes taantuman tasolle. Se tarkoittaa, että euroalueen bruttokansantuote saattaa jopa supistua hieman.

– Tällä viikolla julkistetut ostopäällikköindeksit olivat heikkoja. Ne antavat lisää viitteitä siitä, että kun aikaisemmin talouden heikkous on ollut enemmän teollisuussektorilla, niin nyt se on leviämässä vahvemmin palvelusektorille, sanoo von Gerich.

Lagarden mukaan vähentynyt kotimainen kysyntä painaa taloutta euroalueella. Nopeasti nousevat hinnat ovat pääsyy heikentyneeseen kysyntään.

2. Vienti vähenee

Euron arvo suhteessa maailman muihin valuuttoihin vahvistuu, mikä vähentää eurooppalaisten tuotteiden kysyntää maailmalla.

Valuutan kallistuessa myös eurooppalaisista tuotteista tulee kalliimpia. Se nakertaa esimerkiksi vientiriippuvaisen Suomen taloutta.

Kun vaikkapa Ruotsin kruunu on ennätysheikko suhteessa euroon, suomalaiset turistit voivat kyllä nauttia halvasta elämisestä länsinaapurissa, mutta täkäläisten yritysten kilpailukyky suhteessa ruotsalaisiin kärsii.

3. Riskinä työpaikkojen menetys

Kun keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa, pankkien luotonanto vähenee. Sekä yritykset että kotitaloudet ovat hakeneet vuoden toisella neljänneksellä selvästi vähemmän rahoitusta kuin aiemmin.

Näin yrityksillä on vähemmän rahaa investointeihin ja niiden rahoituskulut nousevat. Tuotanto voi supistua, jolloin työvoiman tarvekin vähenee.

– Jos EKP painaa jarrua ja heikentää yleistä talouskehitystä, moni ehkä menettää sen takia jollain aikavälillä työpaikan, von Gerich sanoo.

4. Inflaatio eli kuluttajahinnat yhä koholla

Vaikka korkoja on vedetty ylös pykälä pykälältä, hintojen nousuvauhti ei ole merkittävästi hidastunut.

Yritykset ovat yhä nostaneet hintoja, vaikka kysyntä on jo alkanut hidastua. Niin kutsuttu pohjainflaatio eli energian ja ruuan hinnoista putsattu nousu jopa kiihtyi kesäkuussa.

Lagarde mainitsee tiedotustilaisuudessa palveluiden hinnat, jotka nousevat tavaroita nopeammin. Ihmiset ovat hänen mukaansa olleet valmiita laittamaan paljon rahaa lomiin ja matkailuun.

Toisin on Yhdysvalloissa, jossa nousseet korot ovat jo alkaneet purra hintoihin. Siellä keskuspankki Fed nosti korkoa keskiviikon kokouksessaan 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta kiristäminen jäänee tähän.

5. Viitekorot kurittavat velallisia

Rahapolitiikka näkyy kuluttajille kenties kaikkein suorimmin asuntovelallisten lainakuluissa.

Vaikka EKP vielä nostaisikin ohjauskorkoja syyskuussa, se ei välttämättä vaikuta enää yleisimpiin kuluttajalainojen viitekorkoihin kuten 12 kuukauden euriboriin. Markkinat ovat nimittäin jo hinnoitelleet koronnostot nykyisiin lukuihin sisään.

Vuoden euribor saattaa jo olla huipussaan, mutta lyhyemmissä koroissa kuten kolmen kuukauden euriborissa olisi vielä hieman nousupainetta. Nekin kääntyvät hiljalleen laskuun, jos korkoja ei enää nosteta.

– Keskuspankki itsekin vihjailee toimillaan, että korkohuippu alkaa lähestyä, sanoo von Gerich.

Kalliit korot syövät talouskasvua, sillä sekä yritysten että kotitalouksien rahoituskulut kasvavat. Jos asuntovelallinen maksaa kuukausittain korkoja satoja euroja enemmän kuin kevyemmän korkokuorman aikana, hänelle jää vähemmän rahaa muuhun kulutukseen.

Suomea kokouksessa edustaa Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin nimeämä tuuraaja, johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Jutun lopussa olevalla asuntolainalaskurilla voit tutkia, miten korkojen muuttuminen vaikuttaa omaan lainaasi.

Korjattu tekstiin klo 13:14, että korko nousee todennäköisesti 0,25 prosenttiyksikköä eli 25 korkopistettä. Alun perin jutun alussa luki ”0,25 korkopistettä”.

Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23:een saakka.