Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on päättänyt jatkaa ohjauskorkojen nostamista. EKP nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että seuratuin ohjauskorko eli liikepankkeja koskeva talletuskorko nousee 3,5 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten kesän 2001.
Päätös on odotusten mukainen. Analyytikkojen yleisin arvio oli, että ohjauskorkoja nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä eli saman verran kuin neuvoston viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa.
EKP perustelee päätöstä päivitetyillä inflaatioarvioilla. Inflaatiolla tarkoitetaan yleistä hintojen nousua.
– Inflaatio alkaa rauhoittua, mutta se ei arvioiden mukaan hidastu vieläkään toivotusti, EKP:n tiedotteessa sanotaan.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan korkopäätöksestä oli neuvostossa laaja yhteisymmärrys. Suomea neuvostossa edustaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Korkopäätökset tuntuvat etenkin asuntovelallisten elämässä
EKP:n korkopäätökset heijastuvat laajalle Euroopan talouteen ja myös suomalaisiin. Erityisesti korkopäätökset vaikuttavat asuntovelallisten elämään, sillä ohjauskoron taso ja odotukset keskuspankin liikkeistä näkyvät yleisimmissä asuntolainojen viitekoroissa.
12 kuukauden euribor on tällä hetkellä noin 3,9 prosenttia. Koska EKP:n korkopäätös oli odotuksien mukainen, 12 kuukauden euriborissa tuskin tapahtuu isoa liikettä.
Asuntovelallisen ei kannata säikähtää 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa, sillä ”tämä nosto ja pari lisääkin” on jo hinnoiteltu 12 kuukauden euriboriin, arvioi S-Pankin päästrategi Lippo Suominen ennen korkopäätöstä.
– Vasta sitä isommat nosto-odotukset nostaisivat korkoa merkittävästi, Suominen kirjoitti viestipalvelu Twitterissä.
Suomessa asuntolainoista maksetut korot ovat vuoden aikana nousseet Tilastokeskuksen mukaan hurjat 256 prosenttia.
Kuinka paljon korkoja vielä nostetaan? Emme ole perillä, toisti Lagarde
EKP pyrkii korkojen nostamisella hidastamaan euroalueen inflaatiota eli yleistä hintojen nousua. Hinnat ovat nousseet viimeisen parin vuoden aikana poikkeuksellisen nopeasti, mutta kevään mittaan inflaatiovauhti on hidastunut.
EKP:n tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä ja se on nostanut ohjauskorkojaan tavoitteensa saavuttamiseksi viime kesästä lähtien. Keskuspankki on viestinyt, että inflaatio on euroalueella yhä liian nopeaa ja siksi sen odotettiinkin edelleen jatkavan korkojen nostamista. Yhdysvaltain keskuspankki FED päätti sen sijaan keskiviikkona pysäyttää rahapolitiikan kiristämisen ja pitää ohjauskoron ennallaan.
Pääjohtaja Christine Lagarden tiedotustilaisuuden suurin huomio oli siinä, miten hän arvioi keskuspankin tulevia korkopäätöksiä.
Viime kuussa Lagarde totesi, ettei keskuspankki ole ”vielä perillä”, mikä viittasi koronnostojen jatkumiseen. Vastaavanlaisen viestin Lagarde toisti myös torstaina.
– Olemmeko valmiita? Onko matka päättynyt? Ei ole, emme ole perillä.
Hän sanoi EKP:n todennäköisesti jatkavan koronnostoja heinäkuisessa kokouksessaan.
Heinäkuista koronnostoa on myös jo osattu ennakoida.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan analyytikot ja sijoittavat odottavat, että korkoja nostetaan vielä ensi kuun kokouksessa, mutta ei enää sen jälkeen. Samaa ennakoi esimerkiksi finanssikonserni OP.
– Ennakoimme vielä yhtä 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa heinäkuussa ja odotamme keskuspankin asemoituvan tämän jälkeen tarkkailulinjalle seuraamaan jo tehtyjen merkittävien rahapolitiikan kiristystoimien välittymistä talouteen, OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi kommentissaan.