Sipoolainen Patrik Kvikant on uinut Tallinnasta Helsinkiin. Kvikantin uintiurakka alkoi viime sunnuntaina ja Helsingin Eiranrantaan hän on päässyt eilen, tiistaina 25. heinäkuuta noin iltakymmeneltä.
Matkaa 54-vuotiaalle hyväntekeväisyysuimarille kertyi lähes 90 kilometriä alle kolmessa vuorokaudessa.
– Olen erittäin iloinen, että olen päässyt maaliin ja odotan innolla suihkua ja saunaa, Kvikant kommentoi illalla Svenska Ylelle.
Hänen matkauintinopeutensa on ollut 2–2,5 kilometriä tunnissa.
– Krooliuinnissa ei kroppa väsy turhaan ja asento on luonnollinen. Huilipausseja pidin parin tunnin välein ja energiatasoja ylläpidin säännöllisillä välipaloilla, uimari kertoo tiedotteessa.
Kvikant on laskenut kuluttaneensa uinnin aikana yhtä paljon energiaa kuin aikuinen mies kuluttaa kahdessa viikossa.
Varusteinaan hänellä oli märkäpuku, huppu, uimahanskat, snorkkeli ja uimarinpoiju. Uintimatkalla mukana oli myös troolarivene, joka toimi Kvikantin lepo- ja tankkauspaikkana.
Kylmä vesi tuli kuitenkin järkytyksenä, sillä Suomenlahdella lämpötila oli 12–14 astetta.
Meri on aina ollut Kvikantille tärkeä, vaikka hän aloitti uimaan vasta aikuisiällä.
Häntä inspiroi myös hänen poikansa Gustav Kvikant, joka ui viime vuonna hyväntekeväisyysuinnin Itämeren hyväksi Tukholmasta Helsinkiin.
– Matkalla minua ovat tsempanneet myös hylkeet, jotka ovat parhaimmillaan päästäneet 10 metrin etäisyydelle.
Kuuntele, mitä uimari kertoi henkisestä valmistautumisestaan etukäteen ja millaisia riskejä hän arvioi, että matkaan voi sisältyä:
Vain joka toinen kuudesluokkalainen osaa uida
Eilen vietettiin myös Maailman hukkumisten ehkäisyn päivää. Tempauksellaan Kvikant onkin kerännyt varoja lasten uimaopetuksen tukemiseen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, SUHin kanssa.
Tavoitteena on mahdollistaa kerätyillä tukivaroilla uimakoulu 250 lapselle.
Heinäkuussa tehdyn kyselyn mukaan koululla koetaan olevan erityisen suuri rooli uimataidon kehittämisessä. Kuudesluokkalaisten uimataito on vuodesta 2016 lähtien laskenut viidenneksen (21 %) ja nyt vain noin joka toinen (55 %) heistä on uimataitoinen.
Liitto pitää trendiä huolestuttavana.
– Koululaitos tekee hyvää työtä tarjoamalla myös uimaopetusta, mutta sitä ei saa jättää yksin koulujen ja yhteiskunnan harteille. Hukkuminen on Suomessa liian yleinen kuolinsyy, sillä vuosittain 100–150 ihmistä menettää henkensä vesillä, sanoo SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen liiton tiedotteessa.
Väkilukuun suhteutettuna Suomessa hukkuu kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Vähävaraisuus nousi esille kyselyssä
Esteeksi uimataidon oppimiselle kyselyssä nousi vähävaraisuus merkittävänä tekijänä. Erityisesti toivottiin edullisempia mahdollisuuksia käyttää uimahalleja myös kesäkauden ulkopuolella.
Muina esteinä uimisen oppimiselle pidettiin omaan kehoon liittyvää epävarmuutta sekä pitkiä välimatkoja uimahalleihin tai uimakouluihin.
Uimarantojen kunnossapitoa ja niillä tapahtuvaa matalan kynnyksen uimakouluja pidettiin myös tärkeinä.
Voit keskustella aiheesta 27.7. kello 23:een saakka.