Kevään eduskuntavaalien jälkeen käynnistyi tiukka keskustelu taktisesta äänestämisestä. Kriittisimmissä puheenvuoroissa SDP:tä syytettiin vasemmistoliiton ja vihreiden äänien varastamisesta.
Taustalla oli ennen kaikkea puheenjohtaja Sanna Marinin (sd.) puheet siitä, että vaaleissa äänestetään hallituspohjasta.
– Jos kokoomus tai perussuomalaiset voittaa, niin meille tulee oikeistolainen, sinimustahallitus, joka tekee kovaa leikkauspolitiikkaa, Marin sanoi MTV:n vaalitentissä maaliskuun lopussa.
Toisin sanoen ainoa tapa saada toisenlainen hallituspohja olisi Marin mukaan ollut äänestää SDP:tä.
Puheet näyttävät vaikuttaneen äänestäjiin, sillä Åbo Akademin kesäkuun lopussa julkistaman tutkimuksen mukaan lähes kolmannes vasemmistoliittoa ja vihreitä aiemmin äänestäneistä antoi tukensa viime kevään eduskuntavaaleissa SDP:lle.
Tutkimushanketta vetänyt Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoo, että heidän tutkimuksensa osoittaa selkeästi, että ihmiset äänestivät taktisesti viime keväänä.
Hän myös arvioi, että Marinilla oli iso vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen.
– Kun mittasimme sitä, kuinka suosittuja eri puoluejohtajat ovat, niin Sanna Marin on ylivoimainen ykkönen suomalaisten keskuudessa. Ja se että hän niin vahvasti vetosi vaalikampanjassa sen puolesta, että mikäli haluaa estää porvarihallituksen syntymistä, pitää äänestää SDP:n ehdokkaita. Niin nämä kaksi asiaa yhdistettyinä osoittavat sen, että Sanna Marinin rooli oli suuri.
Vaalitulos oli vasemmistoliiton ja vihreiden lisäksi suuri pettymys myös keskustalle. Puolue mittautti historiallisen heikon vaalituloksen hieman yli 11 prosentin kannatuksella.
Keskustan sisällä on keskusteltu siitä, mihin kannatus meni. Tutkimuksesta selviää, että kannatusta valui lähes yhtä paljon kokoomukselle ja perussuomalaisille.
Tiukimmin vanhoista äänestäjistä pitivät kiinni RKP ja perussuomalaiset. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä äänesti RKP:ta kahdessa eduskuntavaaleissa peräkkäin. Perussuomalaisten luku jäi hieman tästä.
– RKP ei sinällään yllätä. Puolueella on perinteiset äänestäjät, jotka äänestävät puoluetta vaaleista toiseen.
Perussuomalaisten tulosta Grönlundin mukaan selittää vaalivoitto. Vaalivoittajat pystyvät perinteisesti pitämään vanhat äänestäjät mukana vaalivankkureissa.
Kolme puheenjohtajaa puoluettaan suositumpia
Politiikan tutkijat mittasivat useilla eri tavoilla puheenjohtajien suosiota kansalaisten ja puolueen äänestäjien parissa.
Puolueen äänestäjien keskuudessa kolme puheenjohtajaa oli puolueitaan suositumpia, kun asiaa kysyttiin asteikolla yhdestä kymmeneen.
Puheenjohtajat Sanna Marin, Sari Essayah (kd.) ja Li Andersson (vas.) saivat korkeammat arvosanat äänestäjiltä kuin heidän puolueensa. Tutkimustulokset puoluejohtajan vaikutuksesta puolueen kannatukseen ovat monisyisiä.
– Puoluejohtaja voi parhaimmillaan nostaa puolueen kannatusta, mutta puolue voi saada hyvän tuloksen, vaikka puoluejohtaja ei olisikaan kovin suosittu. Meillä on esimerkki näissä vaaleissa Li Andersson, joka on erittäin suosittu puoluejohtaja, mutta vasemmistoliitto teki silti huonon vaalituloksen, Grönlund sanoo.
Heikoimmat tulokset suhteessa puolueen suosioon saivat väistynyt puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) sekä nykyiset puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.).
– Osittain keskustan huono tulos selittyy Annika Saarikon huonolla arvosanalla äänestäjien keskuudessa. Vaikka hän on hyvin sanavalmis, niin hän ei jostain syystä vetoa äänestäjiin.
Mielenkiintoinen havainto Åbo Akademin tutkimuksesta on se, että pääministerin paikan kahdessa viimeisissä eduskuntavaaleissa on ottanut puolue, jolla on ollut epäsuosittu puheenjohtaja.
SDP voitti eduskuntavaalit vuonna 2019 Antti Rinteen johdolla ja Petteri Orpo vei kokoomuksen vaalivoittoon viime keväänä.
– Näistä kahdesta Petteri Orpo on kuitenkin suositumpi, mutta kun katsotaan puolueen äänestäjien keskuudessa, niin hänkin on epäsuosittu. Vaalitulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin puoluejohtaja. Se on kokonaisuus siitä, mitä hallitus ja oppositio tekevät sekä millaista politiikkaa puolue haluaa tehdä.
Äänestäjien keski-ikä vaihtelee puolueittain
Perussuomalaiset on joko suosituin tai jaetulla kärkipaikalla kaikissa ikäryhmissä ennen eläkeikää. Grönlundin mukaan nuoret ja keski-ikäiset miehet äänestävät perussuomalaisia erityisen paljon.
SDP on kerännyt entistä enemmän suosiota myös nuorten parissa, vaikka yli 65-vuotiaat äänestävät puoluetta innokkaimmin.
– Tämä lähti liikkeelle jo Jutta Urpilaisen aikana, kun naiset alkoivat äänestää entistä enemmän SDP:tä. Ja nyt nuoret naiset ovat äänestäneet myös, kun Sanna Marin on ollut ylivoimaisen suosittu, Grönlund sanoo.
SDP:n ongelmana ovat nuoret miehet, jotka karttavat puoluetta. Muuten puolueiden äänestäjien ikärakenne näyttää tutulta. SDP:n lisäksi kokoomus ja keskusta saavat suurimman kannatuksen yli 65-vuotiailta.
Vihreiden ja vasemmistoliiton suosio on suurinta nuorimmissa äänestäjäryhmissä.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 30.7.2023 kello 23 asti.
Korjaus 29.7.2023 kello 19:56: Mobiilijutun grafiikka puheenjohtajien suosiosta on päivitetty vastaamaan tutkimustuloksia. Alkuperäisessä versiossa puheenjohtajat olivat väärässä järjestyksessä.