Kun vietnamilaiset Nguyen Van Muu ja Tong Bich Nguyet astuivat lapsineen ulos bussista Virroilla, ensimmäinen ajatus oli rauha.
– Todella hiljaista, puhdasta ja rauhallista. Vietnamissa elämänmeno on niin nopeaa, perheen isä Nguyen Van Muu kertoo.
Vanhemmat ovat työskennelleet sairaanhoitajina syöpäosastolla Tuyen Quangissa, Hanoin pohjoispuolella.
Nyt Vietnamin vilske vaihtuu pirkanmaalaiseen pikkukuntaan, kun he pääsevät hoitamaan potilaita Virroille. Virrat ja Ruovesi ottivat vastaan viime viikolla kaikkiaan 31 vietnamilaista. Hoitajia on 20, loput ovat perheenjäseniä. Tulossa on vielä 13 henkilöä.
Perheineen saapuvat ulkomaiset työntekijät saattavat olla iso ratkaisu Suomen työvoimapulaan. Koko perheen tulo ennustaa sitä, että Suomeen jäädään pysyvästi.
Yliopistotutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta kertoo, että koko perheen muutto auttaa integroitumaan uuteen maahan. Vaittinen on tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon globaalia poliittista taloutta.
– Esimerkiksi lasten myötä syntyy sosiaalisia suhteita, yhteiskuntaan juurtuminen helpottuu ja kielitaito kehittyy, Vaittinen sanoo.
Tuhat hoitajaa ulkomailta
Ylen mukaan Suomi on palkkaamassa lähivuosina arviolta tuhat hoitajaa ulkomailta, lähinnä Aasiasta. Tämä maksaisi hyvinvointialueille miljoonia euroja, mutta toisi ison avun hoitajapulaan.
Hoitajien rekrytoimiseen ulkomailta päädyttiin myös Virroilla ja Ruovedellä, joissa on huutava pula etenkin lähihoitajista.
Kohteeksi valikoitui Vietnam. Virtain ja Ruoveden sote-yhtiö Keiturin Sote oli itse valitsemassa ja testaamassa kaikki vietnamilaiset hoitajakandidaatit.
Samalla hoitajille voitiin kertoa, minkälaista on työnteko Suomessa ja elämä taajaman ulkopuolella.
– Valittujen piti haluta töihin meille, summaa Keiturin Soten toimitusjohtaja Kari Nuuttila.
Toiveena pysyminen Pirkanmaalla
Tavoitteena on saada vietnamilaisperheistä pitkäaikaisia asukkaita noin 6 000 asukkaan Virroille ja 4 000 asukkaan Ruovedelle.
Vietnamilaiset työskentelevät aluksi vanhusten ja kehitysvammaisten hoiva-avustajina melkein kymmenessä eri yksikössä. Puolentoista vuoden aikana he kouluttautuvat oppisopimuksella lähihoitajiksi.
– Etsimme nimenomaan pysyviä hoitajia, siksi olemme valmistelleet koko perheen tulon Suomeen, kertoo Nuuttila.
Kunnissa on valmisteltu asunnot, lasten päivähoitopaikat ja koulunkäynti sekä tulijoiden kielikoulutukset.
– Monesti kunnat aloittavat taustaselvityksillä vasta, kun työntekijät ovat tulleet. Me selvitimme jo keväällä esimerkiksi puolisoiden työhistorian ja lasten harrastukset.
Hoitajille on tehty työsopimukset jo valinnan yhteydessä, ja palkka on työehtosopimuksen mukainen.
Työperäisen oleskeluluvan saajan on lain mukaan tultava Suomessa toimeen työstä saamallaan palkalla. Tätä kutsutaan toimeentuloedellytykseksi. Jos mukana on perheenjäseniä, puoliso ja lapset nostavat vaadittavan toimeentulon määrää.
Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan yhteensä noin 2 600 euron nettotulot kuukaudessa.
Rekrytoinnit villi länsi
Ulkomaisten hoitajien rekrytointimarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä villi tilanne.
Yliopistotutkija Tiina Vaittinen Tampereen yliopistosta on todennut aiemmin Ylelle, että Suomesta puuttuu lainsäädäntö, joka säätelisi rekrytointiyritysten ja erilaisten hankkeiden toimintaa.
Suurin osa hyvinvointialueista on ulkoistanut työvoiman hankinnan kansainvälistä rekrytointia tarjoaville yrityksille.
Ruovedellä ja Virroilla rekrytointikumppaniksi valikoitu Green FiVi ja koulutuskumppaniksi Sedu Education. Ne ovat pyrkineet varmistamaan, että esimerkiksi tulijoiden kielikoulutus olisi riittävällä tasolla.
Tulijoiden kielitaidolla on Vaittisen mukaan iso merkitys. Keskeinen ongelma on hänestä se, että usein rekrytoijien ”rukkaset tippuvat lentokentälle”, kun uusi henkilökunta on maassa.
– Kielenoppimista ei voida taata työssä, sillä jo täällä olevat työkaverit ovat entisestään valtavan kuormittuneita. He ovat hoitoalan ammattilaisia, eivät kielikouluttajia, Vaittinen totesi A-studion haastattelussa.
Ruovedelle ja Virroille tulleet hoitajat ovat saaneet puolen vuoden mittaisen suomen kielen koulutuksen Vietnamissa. He ovat suorittaneet tasokokeen, jolla mitataan keskustelutaitoja ja kykyä tulkita tekstejä.
Vaikka kielikoulutus jatkuu Suomessa, vietnamilaiset Nguyen Van Muu ja Tong Bich Nguyet tuskailevat omaa suomen kielen taitoaan.
– Jännittää, tosi paljon. Se on suurin haasteemme, haluamme oppia sitä nopeasti, sanoo äiti Tong Bich Nguyet.
Kotimaassaan työskennellessään pariskunta hoiti myös ulkomaalaisia potilaita.
– Sitten käytetään kehon kieltä. Sen kyllä näkee, kun asiakas on tyytyväinen, isä Nguyen Van Muu toteaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta torstaihin 10.8. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 9.8. kello 10: Jutussa korjattu Virtain ja Ruoveden asukasluvut.
Juttua muokattu 10.8. klo 14.20: Juttua täydennetty tiedoilla työperäiseen oleskelulupaan vaadittavasta toimeentulosta.