Suomessa on tänä vuonna myyty hurja määrä turkisnahkoja ja hinnat ovat taas nousussa – lintuinfluenssakaan ei turkistarhoja nujerra, uskotaan alalla

Lintuinfluenssa ei tule turkistarhausta Suomesta lopettamaan arvioidaan turkistuottajien FIFURista ja turkishuutokauppoja järjestävästä Saga Fursista.

Ketun turkiksia vierekkäin rekillä.
Suomi on maailman suurin sertifioitujen kettuturkisten tuottaja. Ketunnahan hinta on jäänyt vielä alle tuotantokustannusten, koska varastoissa on maailmalla yhä paljon tuotantoa korona-ajan jäljiltä. Kuva: Janne Järvinen / Yle
  • Minna Pantzar

Turkistarhaus on kokenut viime vuosina niin kovia, että nyt päälle vyöryneen lintuinfluenssan on epäilty käynnistävän toimialan lopullisen alasajon.

Ruokavirasto on jo määrännyt kolmelta tilalta noin 70 000 minkkiä ja kettua lopetettavaksi. Päätöksiä voi tulla vielä lisää.

Koronapandemian takia turkiksia ei ole saatu myytyä tärkeimpään vientimaahan Kiinaan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä ei myöskään Venäjälle.

Turkistarhausta vastustava Animalia-eläinsuojelujärjestö tosin kertoo tullin tilastoihin viitaten, että vienti Venäjälle on sodan aikanakin jatkunut, mutta suomalaiset toimijat eivät tiedä kuka nahkoja on Venäjälle vienyt.

Turkistarhaajien varastot Suomessa ja muissa tuotantomaissa kuten Puolassa ovat yhä pullollaan nahkoja. Ylitarjonta on puolestaan laskenut huutokauppahintoja.

Kuvassa näkyy turkisnahkojen viennin ja tuonnin arvo.
Kokonaisvienti oli viime vuonna 232 miljoonaa euroa. Siihen lasketaan mukaan sekä kotimaassa tuotetut että ulkomailta tuodut nahat. Suomessa tuotettujen nahkojen arvo oli viime vuonna runsaat 64 miljoonaa euroa ja ulkomailta tuotujen 168 miljoonaa euroa. Koko potti on syntynyt Saga Fursin Vantaalla järjestetyissä kansainvälisissä turkishuutokaupoissa. Nahkoja viedään etenkin Kiinaan. Nettovienti eli tuonnin ja viennin erotus kuvaa kotimaisen nahanmyynnin lisäksi Saga Fursin saamien välityspalkkioiden yhteismäärää. Kuva: Osmo Päivinen / Yle

Eläinsuojelujärjestöt ovat puolestaan vaikuttaneet laajasti siihen, että koko toimiala kiellettäisiin epäeettisenä. Pelkästään Euroopassa turkistarhaus on kielletty tai kielto tulossa 19 maassa.

Painostus jatkuu kiivaana myös Suomea kohtaan. Esimerkiksi tiistaina eläinoikeusjärjestö Animalia toisti jo useasti esittämänsä vaatimuksen koko turkistarhauksen lopettamisesta ettei lintuinfluenssa leviä pandemiaksi.

Kysyimme turkiseläinten kasvattajia edustavan FIFURin toiminnanjohtaja Marja Tiuralta ja huutokauppayhtiö Saga Fursin toimitusjohtaja Markus Gotthardtilta miltä alan tulevaisuus näyttää.

1. Ruokavirasto on jo tehnyt päätöksen kymmenien tuhansien eläinten lopettamisesta turkistarhoilla lintuinfluenssan takia. Miten paha isku se on alalle?

– Se muuttaa niiden yksittäisten tuottajien tilannetta merkittävästi. Ne ovat jo olleet ahdingossa ja nyt pitää lopettaa tulevien kuukausien tulonlähde. Tiloilta katoaa myös genetiikkakantaa, millä voisi jatkaa tuotantoa tulevina vuosina. Itse nahkamarkkinaan tällä ei ole merkitystä, sanoo Gotthardt.

– Tottakai olemme tästä huolissaan ja tämä on kyseisille tiloille todella ikävää. Mutta ei tähän toimiala tule loppumaan. Turkistarhoja on satoja. Lintuinfluenssaa on todettu parillakymmenellä tilalla ja vasta muutamaan on tullut Ruokavirastolta eläinten lopettamispäätös, Tiura sanoo.

– Onneksi lintuinfluenssa ei tartu eläimiin yhtä helposti kuin korona, joka jylläsi minkeissä Euroopassa. Lintupaine on myös helpottamassa, koska lintuinfluenssaa tiloille levittänyt naurulokki on jo muuttamassa pois täältä. Linnuilta suojaaminen on tiloilla silti yhä erittäin tärkeää, Tiura jatkaa.

2. Saavatko tilat korvauksen lopetetuista eläimistään?

– Kyllä saavat, koska eläinten lopettamisesta on tehty hallintopäätös. Siinä korvataan se hinta mitä uuden vastaavan eläimen hankinta maksaisi. Korvaukseen vaikuttaa moni asia kuten eläimen jalostusarvo, Tiura sanoo.

Kuvassa näkyy kartta, jossa painottuu pohjalaismaakuntiin sijoittuvat turkistarhat.
Kuvassa näkyy kartta, jossa painottuu pohjalaismaakuntiin sijoittuvat turkistarhat. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

3. Moni muotitalo on hylännyt turkikset tuotannostaan. Onko turkiksilla ylipäätään enää nykyään kysyntää ?

Viime vuonna Suomessa tuotettiin myyntiin noin 1,3 miljoonaa minkin, ketun ja suomensupin nahkaa. Suomessa Vantaalla toimii maailman suurin ja ainoa pörssinoteerattu turkishuutokauppayhtiö Saga Furs, jonka huutokauppoihin tulee tarjolle turkiksia ympäri maailmaa.

– Korkeatasoisille hyville turkiksille on kysyntää ja isot muotitalotkin ostavat edelleen turkiksia tuotantoonsa. Päämarkkina-alue Kiina on ollut kiinni kaksi vuotta, mutta pikkuhiljaa markkina tästä elpyy, turkistuottajien Tiura sanoo.

– Noin 75-80 prosenttia maailman kysynnästä kulkeutuu Kiinaan tai Kiinan tuotantolaitosten kautta eteenpäin muualle. Etelä-Korea, Turkki ja Kreikka ovat myös isoja markkinoita. Aiemmin oli myös Venäjä, sanoo turkishuutokauppayhtiö Saga Fursin toimitusjohtaja Gotthardt.

Talvella uumoiltiin, että monelle tarhaajalle tämän vuoden huutokaupat ovat ratkaisevia jatkon kannalta. Pilkahduksia paremmasta onkin nyt nähty.

– Maaliskuun ja kesäkuun huutokaupoissa on myyty yhteensä on noin 8 miljoonaa minkkiä ja se on enemmän kuin tämä talo normaalisti myy koko vuoden aikana. Hinnatkin nousivat, mutta eivät ole vielä ihan tuotantokustannusten tasolla. Kettupuolella on ollut hiljaisempaa ja hinnat ovat yhä selvästi alle tuotantokustannusten eli siellä ei ole vielä kysyntä kohdillaan, sanoo Gotthardt.

Lisäksi tulossa on vielä huutokauppa syyskuussa.

– Varastoissa on meillä ja muilla vielä tavaraa, joten emme näe minkeille suurta hinnankorotusta syyskuun huutokaupassa ja kettupuolella tilanne jatkuu erittäin haastavana. Maailmalla on kuitenkin näille nykyisille tuotantomäärille selvää kysyntää ja kun varastot saadaan purettua myös hinnat paranevat, uskoo Gotthardt.

Sagafurs yhtiön varastoissa olevia turkislaatikoita valmiina lähetettäviksi asiakkaille.
Turkishuutokauppayhtiö Saga Fursin varastoissa olevia turkislaatikoita valmiina lähetettäviksi asiakkaille. Kuva: Janne Järvinen / Yle

4. Turkistarhaus jakaa mielipiteitä ja sen hyväksyttävyyttä koetellaan. Onko häkkielämälle haettu vaihtoehtoja?

Taloustutkimuksen FIFURin toimeksiannosta tekemän vuoden 2023 kyselyn mukaan 46 prosenttia vastaajista suhtautui erittäin tai melko myönteisesti kotimaiseen, sertifioituun turkiseläinkasvatukseen. Toisaalta 36 prosenttia vastaajista arvioi suhtautumisensa muuttuvan selvästi tai jonkin verran myönteisemmäksi, jos turkiselinkeino kehittää muun muassa eläinten hyvinvointia.

– Tottakai tätä kehitetään ja tutkitaan koko ajan. Ketun ja supin osalta tutkimus on vieläpä keskittynyt pitkälti Suomeen. Meillä on menossa omia hankkeita ja myös EU-maiden yhteinen hanke siitä millä tavalla turkiksia tullaan tulevaisuudessa tuottamaan, Tiura sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kyse ei ole aivan yksinkertaisesta asiasta ja monia ideoita on jo kokeiltu.

– Ketuille on kokeiltu esimerkiksi piiloutumispaikkaseinämää. Se jouduttiin tutkimusten jälkeen hylkäämään, koska sairas eläin meni sinne piiloon ja sen tilaa oli silloin vaikea havaita. Pesäkoppi niillä kuitenkin on pentuaikaan käytössä. On myös pohdittu ulkoilua. Ketut eivät ole kuitenkaan laumaeläimiä ja ne puolustuvat pentujaan. Ulkoilu pitäisi järjestää siis jokaiselle vuorollaan. Tätäkin tutkitaan silti yhä. Maapohjakokeilu aiheutti puolestaan ketuille matoja ja loisia.

– Minkin kohdalla on pohdittu muun muassa mahdollisuutta uimiseen. Minkki menee kuitenkin veteen vain kun se hakee ruokaa. Tilaolosuhteissa se kiertää altaan, koska ruokaa tulee tarjolle muutenkin useasti päivässä. Erilaisista putkista ja palloista minkit kuitenkin tykkäävät ja leikkivät niillä mielellään, FIFURin Tiura kertoo.

Kettu turkistarhalla häkissänsä.
Kettu häkissä ei vastaa eläimen luontaista ympäristöä ja saa siksi monet pitämään turkistarhausta epäeettisenä. Kuva: Janne Järvinen / Yle

5. Ollaanko turkistarhaus kieltämässä Suomessa?

– Tästä on ollut paljon puhetta. EU-tasolla ei kuitenkaan ole ollut turkistarhauksen kieltämiseksi mitään hanketta vireillä. Ne on maakohtaisia päätöksiä. Suomen nykyinen hallitus on puolestaan linjannut, että turkistarhaus on osa elävää maaseutua eikä elinkeinoa olla lopettamassa. Toki lintuinfluessa aiheuttaa kysymysmerkkejä ja aika näyttää millaisiin toimenpiteisiin valtiovalta ryhtyy, sanoo Gotthardt.

Juttuun lisätty 24.8.2023 klo 12.45 viittaus Ylen aikaisempaan juttuun turkisten viennin jatkumisesta Venäjälle sodan aikana tullin tilastojen mukaan

Täydennetty grafiikkaa 4.8.2023 klo 11.07

Kuuntele Radio Suomen päivä lähetys, jossa käsitellään lintuinfluenssan torjumista.

Miten torjua lintuinfluenssaa?