Sofia Latvajärvi ja Heikki Jaakkola mittaavat yhteisen autotallin paikkaa Kankaanpään Venesjärvellä. Molemmilla on käynnissä omakotitalon rakennushanke Aurinkokallioksi nimetyllä alueella.
Asia ei ensikuulemalta vaikuta kovinkaan kummalliselta, mutta rakennushankkeen taustat ja motiivit tekevät siitä poikkeuksellisen.
Talot eivät nimittäin ole tulossa heille itselleen. Valmiiksi rakennettujen omakotitalojen avulla koitetaan houkutella 500 asukkaan kylään uusia lapsiperheitä.
Kyseessä on neljän Venesjärvellä asuvan kyläaktiivin yhteinen ponnistus.
Nelikko osti yhdessä ison metsäisen tontin kallion päältä ja jakoi sen kuuteen pienempään tonttiin. Alueelle rakennettiin kunnallistekniikka valokaapeleineen, ja neljälle tontille on tarkoitus pystyttää omakotitalo tuleville asukkaille – joita ei siis vielä ole tiedossa.
Kaksi jäljelle jäänyttä tonttia myydään eteenpäin sellaisenaan.
Talot valmiiksi omalla riskillä ja myynti omakustannushintaan
Kahdella tontilla rakennustyöt ovat jo käynnissä. Heikki Jaakkolan talopaketti on paikallaan, ja sen sisällä tehdään valmistelevia töitä lattiavalulle. Asuinpinta-alaa tulee vajaa 120 neliömetriä ja makuuhuoneita on kolme.
– Toiveena on saada talo valmiiksi vielä tämän vuoden puolella, Jaakkola sanoo.
Hän arvioi, että valmiin talon rakentamiskustannukset nousevat 200 000–300 000 euroon.
Sofia Latvajärvi on budjetin suhteen samoilla linjoilla. Hänen talopakettinsa on täysin samanlainen, ja se tuodaan Jaakkolan naapuriin lähiviikkoina. Molemmat paketit on hankittu omassa kunnassa olevalta talotehtaalta.
Latvajärvi arvioi, että hänen talonsa valmistuu myyntikuntoon ensi keväänä.
– Joulun aikaan otetaan ensimmäisiä kuvia, Latvajärvi sanoo.
Sekä Jaakkola että Latvajärvi ovat ottaneet ison henkilökohtaisen riskin rakennusprojektiin alkaessaan. He maksavat kaikki rakentamiseen liittyvät kustannukset ja rakennuttamiseen tarvittavat työvoimakulut omasta kukkarostaan. He ovat myös itse vastuussa, jos talot jäävät myymättä.
He vakuuttavat, että valmistuvat talot myydään eteenpäin omakustannushintaan. Kumpikaan ei sano tavoittelevansa voittoa.
Motiivikseen he kertovat, että he haluavat säilyttää maalaismaisen kyläyhteisön elinvoimaisena.
Venesjärvellä onkin toistaiseksi suhteellisen hyvät palvelut, kun sitä vertaa moneen muuhun vastaavan kokoiseen kyläyhteisöön. Siellä toimii edelleen muun muassa kyläkoulu ja päiväkoti. Alueella on myös kyläkauppa ja muita kaupallisia palveluja.
Järven rannalla oleva tanssilavakin on tuttu kesäisten lavatanssien ystäville.
– Meillä on monta syytä pitää tämä kylä elävänä, Sofia Latvajärvi tiivistää.
Kunnilla kova kilpailu tulevista asukkaista
Kilpailu uusista asukkaista on kovaa koko maassa, ja kunnat yrittävät markkinoida itseään monin tavoin.
Markkinointia tehdään muun muassa sosiaalisen median kanavissa, käytetään lehti- ja verkkomainontaa sekä lähetetään kohdennettuja kirjeitä mökkiläisille tai entisille asukkaille.
Myös erilaiset houkuttimet ovat käytössä. Uusia asukkaita voidaan palkita pienillä lahjoilla ja etuuksilla.
Noin 1 300 asukkaan Siikaisten kunta Pohjois-Satakunnassa mainosti itseään Helsingin Sanomien etusivulla heinäkuussa. Kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto on saanut mainoksesta paljon positiivista palautetta ja kertoo, että se oli vasta päänavaus kunnan tunnettuuden nostamisessa.
– Markkinointi on kunnan elinvoiman kannalta välttämätöntä, Kaskiluoto sanoo.
Kaskiluoto muistuttaa, että pienen kunnan markkinointikoneisto on eri kokoinen kuin suuressa kaupungissa. Budjetti ja markkinoinnin osaaminen rajaavat sitä, millä tavalla kunta pystyy itseään esiin nostamaan.
– Jonkinlaista kekseliäisyyttä siihen tarvitaan, Kaskiluoto sanoo.
Markkinoinnin tuloksia on myös vaikea mitata. Vaikka kuntien asukasluvuissa tapahtuu muutoksia ja ne tilastoidaan, ei markkinoinnin vaikutuksesta muuttoliikkeeseen ole Kuntaliiton mukaan tarkemmin tutkittua tietoa.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että tunnettuuden kasvattamisella on kuitenkin suuri merkitys alueen vetovoimaan. Hän muistuttaa, että onnistunut kuntamarkkinointi on pitkäjänteistä työtä.
– Parhaimmillaan se on myös monen eri osapuolen yhteistyötä, Pekola-Sjöblom sanoo.
Venesjärven taloprojektit esimerkillistä toimintaa
Myös aluetutkija Timo Aro sanoo, että paikkakunnan tunnettuudella ja maineella on vaikutusta sen vetovoimaan.
Aron mukaan Suomessa on palattu takaisin sille kaupungistumisen ja keskittymisen uralle, jossa oltiin ennen koronakriisiä. Muuttoliike kasvukeskuksista maaseudulle jäi pääosin väliaikaiseksi.
– Paikkakunnat, joissa on poikkeuksellisen paljon vapaa-ajan asuntoja tai matkailua, hyötyivät pysyvämmin, Aro sanoo.
Yleensä kuntamarkkinoinnin taustalla on jokin julkishallinnon taho. Alhaalta ylöspäin tehtävä markkinointityö voi olla kuitenkin hedelmällistä, ja Aro pitää Venesjärven kyläaktiivien toimintaa harvinaisena ja esimerkillisenä.
Kuntien kilpailusta ja vetovoimasta puhuttaessa Aro muistuttaa myös kuntien pitovoimasta. Hän pitää tärkeänä, että kuntalaiset itse tarttuvat toimeen ja tekevät paikkakunnan maineen kannalta merkittäviä asioita.
– Onnistuneilla tarinoilla ja muuttajakokemuksilla voidaan vakuuttaa muille, että paikassa saattaa olla ideaa, Aro sanoo.
Tyhjäksi jäänyt kiinteistö voi olla vaihtoehto – jos sellaisia on
Yle kertoi keväällä kymmenessä Euroopan maassa toteutetusta tutkimuksesta, jonka mukaan monet nuoret aikuiset haluavat muuttaa maalle. Maaseuduilla on myös useita tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä, joille etsitään uusia omistajia.
Maa- ja matsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ylläpitää verkossa palvelua, josta maaseudun tyhjät kiinteistöt ja maalle muuttoa suunnittelevat voivat kohdata toisensa.
Kankaanpään Venesjärveltä ”talotinder” ei anna yhtään osumaa. Kyläaktiivien mukaan alueella remontoidaan muutamia vanhoja kiinteistöjä, mutta tyhjiä asumiskelpoisia taloja ei ole tarjolla.
Juuri siksi he tarttuivat härkää sarvista ja päätyivät uusien talojen rakennuttamiseen.
– Tehdään tänne muuttaminen nyt niin helpoksi kuin mahdollista, Jaakkola sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu päättyy 9.8. kello 23.