Vuosikymmeniä merenpohjassa olleen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä tutkittiin tällä viikolla Itämerellä. Alus sijaitsee noin 80 metrin syvyydessä Pohjois-Itämerellä, Utön saarelta noin 40 kilometriä etelään, jonne se upposi ajettuaan miinaan syyskuussa vuonna 1941.
Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda lähti tutkimusmatkalle Turun satamasta viime sunnuntaina. Alus palasi viime yönä takaisin Helsinkiin.
– Panssarilaiva Ilmarisen hylky on merkittävä ympäristöriski. Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle, toteaa tiedotteessa projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta.
Matkan tavoitteena oli selvittää, miten Ilmarisen hylky voitaisiin tyhjentää öljystä. Arandan tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa oli mukana Suomen ympäristökeskus, Rajavartiolaitos ja Museovirasto.
Suomen ympäristökeskus Syken Hylyt-projektin projektipäällikkö Kontto sanoo tutkimusmatkan sujuneen hyvin.
– Tämän matkan tarkoitus oli selvittää, soveltuuko Ilmarinen saneerausta varten. Kuvasimme hylkyä 3D-mallinnusta varten.
Mallinnusta on tarkoitus käyttää öljynpoisto-operaation projektikilpailutuksessa. 3D-mallinnuksen valmistumisen myötä mahdollinen öljynpoisto kilpailutetaan avaimet käteen -projektina.
Aluksesta tihkuu öljyä mereen
Öljynpoisto-operaation tämän hetkinen hinta-arvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. Nyt työhön on budjetoituna 1,3 miljoonaa euroa, eli neuvotteluja lisärahoituksesta täytyisi valtion kanssa vielä käydä.
Syke kertoo, että tyhjennysoperaation kilpailutus on tarkoitus järjestää tänä talvena. Jos tyhjennykseen päädytään, se toteutetaan vuoden 2024 aikana.
Kontto kertoo, että tutkimusmatkan aikana tutkittiin rungon kuntoa monikeilaamalla. Lisäksi uppoamispaikalta otettiin vesi- ja sedimenttinäytteitä.
Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto sanoo, että alueelta kerättiin eri syvyyksiltä vesinäytteitä, jotka analysoitiin Arandan omassa laboratoriossa. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään poikkeavaa. Neljältä alueelta kerättyjä sedimenttinäytteitä analysoidaan myöhemmin.
Syke arvioi, että aluksessa on öljyä noin 100 000 litraa, joka tekee siitä riskihylyn. Purkautuessaan mereen öljy aiheuttaisi ennestään herkälle rannikolle valtavan ympäristökatastrofin.
Polttoaine- ja öljysäiliöt sijaitsevat panssarialuksen konehuoneen alla ja ne erottavat merestä vain yksinkertainen pohjarakenne. Koska alus makaa meren pohjassa ylösalaisin, eli aluksen pohja merenpintaa kohden, polttoainesäiliöön olisi melko helppo päästä käsiksi tyhjennystä varten.
Alueella on myös hautarauha. Konton mukaan tyhjennysoperaatio ei rikkoisi sitä.
– Aluksen pinnassa on vahvaa korroosiota, ja se on huonossa kunnossa. Aluksen oikealla kyljellä on painauma. Pikkuhiljaa alus ruostuu ja odotettavissa on, että jossain kohtaa se alkaa vuotaa enemmän, Kontto sanoo.
Tällä hetkellä aluksesta tai siinä olevista tynnyreistä tihkuu tipoittain 15–30 sekunnin välein kevytpolttoöljyä, jota on havaittavissa meren pinnalla. Tämä määrä haihtuu ilmaan.
– Emme tarkalleen tiedä, mistä vuoto tulee, Kontto sanoo.
Tutkimuksissa selvisi, että aluksen ympärillä on hapettomuutta, joka hidastaa aluksen korroosiota.
Liki 300 hukkui Ilmarisen mukana
93 metriä pitkä Ilmarinen upposi vuonna 1941 Utön eteläpuolelle osuttuaan merimiinaan. Rannikkolaiva Ilmarinen laskettiin vesille vuonna 1931. Alus upposi 13. syyskuuta 1941 Operaatio Nordwindin -hämäysoperaation yhteydessä. Operaatiosaattueen muut laivat pelastivat Ilmarisesta 132 henkilöä, 271 miestä hukkui.
Suomen aluevesillä arvioidaan olevan yhteensä toista tuhatta hylkyä, joista lähes kolmekymmentä on määritelty korkean riskin hylyiksi. Korkean riskin ryhmään kuuluu Suomen ympäristökeskuksen mukaan esimerkiksi ne hylyt, jotka ovat ruostuneet puhki tai sijaitsevat lähellä herkkiä luontokohteita. Tähän mennessä hylkyjä on tehty vaarattomiksi, eli rekonstruoitu neljä kappaletta.
Hylkyjä rekonstruoidaan vuonna 2019 asetetun vesiensuojeluohjelman turvin.Vesiensuojelunohjelman budjetti on kaikkiaan noin 70 miljoonaa euroa, ja se on mukana myös ensi vuoden hallitusohjelmassa.
Voit keskustella aiheesta 5. elokuuta 2023 kello 23:een asti.