Kotkassa keskustan tuntumassa Pohjoispuistokadun aukio ammottaa tyhjyyttään.
Vielä vuosi sitten puistossa oli virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Leniniä esittävä patsas. Kotka sai sen lahjana vuonna 1979 ystävyyskaupungiltaan Tallinnalta, joka vielä tuolloin kuului Neuvostoliittoon.
Lisäksi puistossa vähän matkan päässä sijaitsi jälkeenpäin lisätty käsi-patsas, joka oikeasta suunnasta katsottuna näytti kuuluvan Leninille. Patsaan tehnyt puolalaistaiteilija Krzysztof Bednarski kertoi, että käsi ivaa varsinaista Lenin-patsasta.
Kotkan kaupunginvaltuusto päätti, että molemmat patsaat siirretään varastoon. Näin tapahtui viime lokakuussa.
Missä Lenin-patsas nyt on, sitä ei ole kerrottu julkisuuteen. Eikä kerrota. Kukaan ulkopuolinen ei pääse patsasta näkemään.
Kymenlaakson museon museotoimenjohtaja Kirsi Niku kertoo, että patsasta halutaan suojella.
– Koska maailmanpoliittinen tilanne on mikä on, niin haluamme pitää paikan salassa turvallisuussyistä, selittää Niku.
– Joku voisi innostua esimerkiksi töhrimään patsasta. Vaikka se on hyvin pakattu pressun sisälle, niin patsaan saisi esiin repimällä tai teräaseella.
Patsas sijaitsee varastossa, jossa on myös yksityisten henkilöiden ja kaupungin kulttuuritoimen tavaroita, joten vaarana olisi, että myös niitä vahingoitettaisiin.
Ulkopuolisilta pääsy kielletty
Sen lisäksi, että patsas on salaisessa paikassa, kukaan ulkopuolinen ei pääse sitä katsomaan. Syynä on juuri se, että varastossa on yksityisten ihmisten omaisuutta.
– Varasto ei ole museon omistuksessa, joten emme voi päästää sinne ketään ulkopuolisia. Sitä paitsi patsas on niin tiiviisti pakattu, että sen esiin kaivaminen olisi aikamoinen operaatio. Teimme museolla periaatepäätöksen, että kukaan ei pääse katsomaan patsasta, selvittää Niku.
Museotoimenjohtaja Kirsi Nikun mukaan pyyntöjä on tullut runsaasti ulkomaita myöten.
– Sitä ovat halunneet päästä katsomaan muun muassa saksalainen Der Spiegel -lehti ja Kroatian televisio. Myös useat tutkijat ovat olleet patsaasta kiinnostuneita, muun muassa brittiläinen kommunismin tutkija sekä espanjalainen kommunisminajan veistoksia tutkiva opiskelija, kertoo Niku.
– Kaikille olemme sanoneet, että valitettavasti patsasta ei pääse katsomaan.
Varastoon siirto jakoi mielipiteitä
Kotkan Lenin-patsas on aiheuttanut keskustelua jo vuosia. Moni on ollut sitä mieltä, että se ei kuulu enää Kotkan kaupunkikuvaan. Toiset taas eivät ole nähneet mitään syytä sen poistamiseen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti keskustelua ja viime vuonna Kotkan kaupunginvaltuusto päätti patsaan siirtämisestä varastoon.
Patsas kuuluu Kotkan kaupungin taidekokoelmaan ja sen myöhemmästä näyttelykäytöstä päättää Kymenlaakson museo.
Kymenlaakson museon museotoimenjohtaja Kirsi Niku olisi halunnut jättää patsaan puistoon. Hänen mielestään patsas kertoo tietyn ajan historiasta.
Voit keskustella aiheesta 9.8.2023 kello 23.00 asti.