Vuosina 1933–1945 Saksassa kukaan ei halunnut esiintyä juutalaisena.
Toisen maailmansodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui. Monet natsien jälkeläiset sekä tavalliset saksalaiset löysivät yllättäen juutalaiset sukujuurensa, kirjoittaa Saksan laajalevikkisin juutalaislehti Jüdische Algemeine.
Itselleen juutalaisen identiteetin sepittäneille annettiin pilkkanimi: Kostümjude, eli rooliasuun pukeutunut juutalainen.
Heinäkuussa nimityksestä tuli taas Saksassa ajankohtainen.
Saksalainen toimittaja Fabian Wolff kertoi viikkolehti Die Zeitin julkaisemassa peräti 70 000 merkkiä pitkässä esseessä, ettei hän olekaan juutalainen.
Wolff oli tullut tunnetuksi saksanjuutalaisten ja Israelin terävänä kriitikkona. Hän oli kirjoittanut useita esseitä juutalaisesta identiteetistään ja osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun juutalaisena.
Wolffin paljastuksen vastaanotto oli murskaava.
Jüdische Algemeinen toimituspäällikkö Philipp Peyman Engel luonnehti Wolffin paljastusesseetä itkuiseksi vuorotteluksi ”itserakkauden ja uhriutumisen välillä”. Engelin mukaan erityisen ongelmallista oli se, ettei Wolff pyytänyt toimintaansa anteeksi.
Wolffin mukaan hän oli kuullut juutalaisista sukujuuristaan 18-vuotiaana nyt jo edesmenneeltä äidiltään. Toimittaja alkoi selvittää asiaa uudestaan, kun hänen juutalaisuudestaan alkoi liikkua ristiriitaista tietoa syksyllä 2021.
Silloin Wolffin entinen tyttöystävä lähetti useiden saksalaislehtien toimituksille kirjeen, jossa hän kertoi epäilevänsä Wolffin juutalaisuutta.
Wolffin kertoman mukaan hänen teettämänsä selvityksen perusteella paljastui, ettei hänellä olekaan juutalaisia sukujuuria.
Wolffin selitystä on pidetty epäuskottavana. Joissain saksalaismedioissa Wolffin juutalaista identiteettiä on kutsuttu täysin keksityksi.
Tietoisen valehtelun tai ainakin harhaanjohtamisen puolesta puhuu se, että Wolff oli aiemmin sanonut kasvaneensa juutalaisessa ympäristössä, mutta paljastusesseessään hän kertoi kuulleensa juutalaisuudestaan vasta 18-vuotiaana.
Zeit-lehti kuitenkin kertoo nähneensä ja todentaneensa sähköposteja, joissa Wolffin äiti kirjoittaa perheen juutalaisista sukujuurista.