Suomi neuvottelee uudesta puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Sopimus on poikkeuksellinen. Suomi sallisi toisen valtion joukkojen läsnäolon maassa tavanomaisia sotaharjoituksia pitkäkestoisemmin.
Sopimuksen tarkoitus on, että Yhdysvaltojen sotilailla on käytössään Suomessa tiloja ja alueita esimerkiksi harjoitteluun, aseiden varastointiin ja kaluston huoltamiseen.
Yhdysvaltojen sotilasjoukoille annetaan todennäköisesti mahdollisuus käyttää ainakin yhtä lentokenttää ja satamaa sekä mahdollisuus käyttää jotain harjoitusaluetta. Yhdysvalloille osoitettaneen tilat Puolustusvoimien nykyisten varuskuntien tiloista tai niiden välittömästä läheisyydestä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä kiteyttää, että sopimus vahvistaa käytännössä mahdollisuuden saada ja vastaanottaa apua. Sopimus lähentää Suomea Yhdysvaltoihin. Suomen turvallisuus paranee.
– Kyllä tämä on erittäin merkittävä muutos Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan. Suomessa ei ole ollut rauhan aikana aikaisemmin muiden maiden joukkoja pitkäkestoisesti. Ja nyt tietysti poistetaan kaikki esteet käytännön yhteistyöltä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.
Suomen pääneuvottelija sopimuksessa on suurlähettiläs Mikael Antell. Hän on ulkoministeriön poliittisen osaston apulaispäällikkö. Antell pitää sopimusta ensisijaisesti mahdollistajana.
– Sehän mahdollistaa yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa periaatteessa kaikissa tilanteissa. Ja näin ollen se myös vahvistaa Suomen turvallisuutta ja puolustusta merkittävästi.
Presidentit Sauli Niinistö ja Joe Biden sopivat puolustusyhteistyön syventämisestä maaliskuussa 2022, sen jälkeen kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Niinistö tapasi Bidenin Washingtonissa pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Sopimuksesta käytetään nimitystä Defence Cooperation Agreement (DCA).
Amerikkalaisjoukkojen sijoituspaikka on vielä auki
Suomen näkökulmasta puolustuskykyä vahvistaa Yhdysvaltain aseiden varastointi sekä joukkojen läsnäolo ja harjoittelu suomalaisten kanssa. Sopimuksen käytännön toteutus on todennäköisemmin enemmän yhteistä harjoittelua kuin suurten asemäärien varastointia.
– Yhdysvaltojen sotilaat ovat Suomessa silloin, kun me itse heidän kanssaan päätämme tehdä jotain. Ja ensisijaisesti puhutaan nyt yhteisestä harjoitustoiminnasta, Antell sanoo.
– He ovat tilapäisesti paikalla, eli rotaatioperiaatteella. Ja aika näyttää sitten missä määrin.
Neuvottelijalta ei irtoa summittaistakaan arviota siitä, paljonko sotilaita olisi yhtäaikaisesti Suomessa.
Vielä ei ole sovittu, minne Yhdysvaltojen joukot sijoittuvat Suomessa ollessaan. Mutta jos haluaa arvata, niin Pohjois-Suomi ei olisi välttämättä huono arvaus. Siellä on myös Euroopan mittakaavassa suuri Puolustusvoimien harjoitusalue, Rovajärvi Rovaniemen ja Kemijärven välissä.
– On selvää, että Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys yhdessä Norjan Nato-jäsenyyden kanssa luo aivan uudet mahdollisuudet yhteistyöhön pohjoisessa, Antell arvioi.
Suomen lähtökohta on, että yhdysvaltalaissotilaat olisivat väliaikaisesti Suomessa. Väliaikaiset jaksot voisivat seurata toisiaan.
Yhdysvaltojen joukot voisivat liikkua kaikkialla Suomessa, maalla, merellä ja ilmassa. Suomen ja amerikkalaissotilaiden harjoitukset voisivat olla eri puolilla Suomea.
Tutkija Iro Särkän mielestä Suomessa on oltava hereillä oman kansallisen itsemääräämisoikeuden rajoista. Suomen kannalta ei saa syntyä tilannetta, jossa toinen valtio pystyy käyttämään Suomea omiin tarkoitusperiinsä.
– Suomen ja Yhdysvaltojen on oltava samanmielisiä sopimuksen tarkoituksesta ja sisällöstä, ettei Suomesta tule väline toisen maan tarkoitusperiin.
Särkkä ei kuitenkaan usko, että Suomi menettää kansallista itsemääräämisoikeuttaan uuden yhteistyösopimuksen vuoksi.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti tällä viikolla, että maa aikoo vahvistaa joukkojaan länsirajallaan, siis myös lähellä Suomea.
Tutkija tai uuden puolustussopimuksen pääneuvottelija eivät tekisi suoraviivaisia johtopäätöksiä, että Venäjän ilmoitus johtuisi uudesta sopimuksesta.
Norjalla on jo, Ruotsi ja Tanskakin neuvottelevat
Norjalla on siis jo vastaava yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat tahoillaan Suomen kanssa samankaltaisesta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Sotilasliitto Natoon näyttäisikin syntyvän uusi maiden yhteenliittymä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mielestä jo Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin vierailu Suomessa ja Pohjoismaiden huippukokous Yhdysvaltojen kanssa oli merkki, että Yhdysvallat on sitoutunut Pohjois-Euroopan turvallisuuteen.
– Ja voidaan tehdä kyllä se johtopäätös, että Yhdysvallat yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, tiivistämällä puolustusyhteistyötä, muodostavat tällaisen konkreettisen liittolaisryhmän, Iro Särkkä arvioi.
Sopimus ei koske ydinaseita. Lain mukaan Suomeen ei saa tuoda ydinaseita. Samoin jalkaväkimiinojen tuonti Suomeen on kiellettyä. Suomi on sitoutunut kiellosta kansainväliseen, niin sanottuun Ottawan sopimukseen.
Sotilaiden oikeudellisesta vastuusta neuvotellaan yhä
Sopimuksessa sovitaan monista muistakin asioista kuin pelkästään yhdysvaltalaissotilaiden läsnäolosta ja aseiden varastoinnista. Asiat vaihtelevat tavaroiden tulli- ja verovapaudesta siihen, miten yhdysvaltalaissotilaita kohdellaan, jos he joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen Suomessa.
Tutkija Iro Särkkä huomauttaa, että sopimuksessa on joitakin asiakysymyksiä, jotka nostavat jo ennakkoon kysymysmerkkejä. Yksi on nimenomaan sotilaiden rikosoikeudellinen vastuu.
Tästä sopimuskohdasta neuvottelut ovat vielä kesken. Seuraava neuvottelukierros on syksyllä.
– Naton Sofa-sopimuksessa (Status of Forces Agreement) lähtökohta on, että lähettäjävaltion joukot noudattavat omaa lainsäädäntöään, mutta kunnioittavat vastaanottajavaltion lainsäädäntöä, ulkoministeriön Mikael Antell kertoo.
Todennäköisesti Suomi suostuu luopumaan sotilaisiin kohdistuvasta tuomiovallasta, mutta saattaa vaatia itselleen mahdollisuutta saada tapauskohtaisesti jotkut rikokset Suomessa käsiteltäviksi.
Käytännössä saattaisi käydä niin, että Yhdysvallat vastaisi itse esimerkiksi liikennerikkomusten seurausten langettamisesta, mutta Suomi voisi vakavissa rikosepäilyissä vaatia tapausta käsiteltäväksi Suomen lain mukaan.
Suomi on kysynyt Norjasta kokemuksia tuomiovallasta luopumisesta. Norjasta saadun vastauksen mukaan ongelmia ei ole ollut.
Yhdysvaltalaisten sotilaiden asemaa voisi suuntaa-antavasti verrata diplomaattien asemaan.
Sopimukseen saatetaan tarvita poikkeuksellinen enemmistö eduskunnassa
Ulkoministeriön ja puolustusministeriön neuvottelut yhdysvaltalaisviranomaisten kanssa saataneen valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä. Neuvottelut alkoivat viime syksynä.
Kun sopimus on neuvoteltu valmiiksi, eduskunta päättää sopimuksen hyväksymisestä.
Osa Ylen lähteistä arvelee, että eduskunnan päätökseen ei riitä yksinkertainen enemmistö vaan tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö. Tämä johtuu sitä, että perustuslaki vaatii tavanomaista suuremman enemmistön, jos Suomi sopii oman toimivaltansa merkittävästä siirrosta.
Äänestyskäytännön ratkaisee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Vielä ei kuitenkaan voi varmaksi olettaa, että perustuslakivaliokunta automaattisesti päätyy määräenemmistön vaatimiseen äänestyksessä.
Jo Nato-jäsenyyttä koskevassa lausunnossaan valiokunta muistutti, että perustuslain täysivaltaisuus antaa myös mahdollisuuden päättää vapaasti puolustusyhteistyöstä.
Nato-jäsenyyden hakemiseen riitti muodollisesti yksinkertainen enemmistö, vaikka lopulta valtaosa kansanedustajista äänesti jäsenhaun puolesta.
Mitä mieltä olet yhdysvaltalaissotilaista Suomessa – voit keskustella aiheesta perjantaihin 11.8.2023 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.