Viljoista odotetaan tänä syksynä tavanomaista satoa sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa.
Kasvintuotannon asiantuntija Rauno Savolainen Proagriasta kertoo, että Pohjois-Savossa satonäkymät ovat tällä hetkellä normaalit. Tosin alkukesän kuivuus on paikoin harventanut kasvustoja.
– Ei olla ennätyshyvässä satovuodessa, mutta ei ole katovuosikaan tulossa, Savolainen luonnehtii.
Toinen Proagrian kasvintuotannon asiantuntija, Tiina Polo kertoo, että Pohjois-Karjalassakaan ei viljoista ole odotettavissa huippusatoja, johtuen vaihtelevista olosuhteista.
Alkukesällä kuivuus koetteli, mutta sen jälkeen sateet ovat virkistäneet kasvustoja. Toisaalta sateisuus on Polon mukaan lisännyt homeita ja kasvitauteja, joille ohra on herkin.
Syysruis on tänä vuonna onnistunut Pohjois-Karjalassa paremmin kuin keväällä kylvetty.
Puinnit alkavat Itä-Suomessa elokuun lopulla, mikäli sää jatkuu lämpimänä. Viljelijät toivovat poutaista säätä myös puintien ajaksi.
– Jos on lämmintä säätä, viljat joutuvat, mutta jos on viileätä ja sateista, silloin viivästyy. Syyskuussa kuiva aika lyhenee ja jos korjuu viivästyy, märän viljan puinnissa kuivauskustannukset nousevat, Savolainen toteaa.
Runsaat sateet heikentäisivät myös peltojen kantavuutta ja vaikeuttaisivat isojen työkoneiden liikkumista.
Eniten viljellään rehuohraa, tattari noussut rukiin rinnalle
Ylivoimaisesti eniten Pohjois-Savossa viljellään ohraa, yli 60 prosenttia viljelyalasta. Seuraavana viljelyalassa tulee kaura, sitten vehnä.
Pohjois-Karjalassa järjestys on sama, mutta ohran osuus viljelyalasta on pienempi, silti yli 40 prosenttia.
Molemmissa maakunnissa käytännössä kaikki ohra menee karjan rehuksi.
Rukiin viljely sen sijaan on romahtanut, sitä kasvatetaan kummassakin maakunnassa vain 200 hehtaarilla.
Erikoiskasveista tattaria viljellään jo Pohjois-Karjalassa yhtä suurella alalla kuin ruista, eniten Liperissä ja Kiteellä. Tiina Polon mukaan tattarin kasvustot näyttävät tässä vaiheessa hyviltä.
Pohjois-Savossakin tattarin viljely on yleistynyt.
Yhteensä viljoja kasvatetaan Pohjois-Savossa noin 43 000 hehtaarilla, Pohjois-Karjalassa liki 22 000 hehtaarilla.
Nurmen viljelyala on molemmissa maakunnissa yli kaksi kertaa suurempi kuin viljojen: Pohjois-Savossa lähes 90 000 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa yli 52 000 hehtaaria.
Kesannolla on tänä vuonna Pohjois-Savon pelloista lähes 11 000 hehtaaria, Pohjois-Karjalassa 5 700 hehtaaria.