- Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 4.9.-2.10.2023 ja vaalilautakunta julkistaa vaalituloksen 4.10.2023.
- Saamelaiskäräjille valitaan 21 jäsentä ja jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta valitaan vähintään kolme edustajaa.
- Vaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Äänioikeutetut saamelaiset ovat myös vaalikelpoisia ja voivat asettua vaaleissa ehdokkaaksi.
- Vaalit pidetään neljän vuoden välein.
- Hetki hetkeltä
- Chat
Yle seuraa saamelaiskäräjävaaleja: Vaalichat kiinnosti monia –keskustelussa nousi esille useita ajankohtaisia aiheita
Syksyn vaaleissa on ehdolla yhteensä 34 henkilöä, kaksi vähemmän kuin edellisissä vuoden 2019 vaaleissa. Mukana on nykyisiä ja entisiä edustajia, mutta myös paljon politiikan ensikertalaisia.
- Sari Hirvasvuopio
- Sara Kelemeny
- Linnea Rasmus
- Sáárá Seipiharju
- Anni-Saara Paltto
•
Tutustu ehdokkaiden näkemyksiin
34 ehdokkaasta 31 on vastannut Ylen kyselyyn, jolla selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä erilaisiin saamelaispoliittisiin väittämiin.
Voit nyt tutustua heidän näkemyksiinsä
Sáárá Seipiharju
Saamelaiskäräjävaalien vaalichat kiinnosti monia
Ylen järjestämä vaalichat veti paljon yleisöä puoleensa. Paikalla oli myös 14 saamelaiskäräjävaaliehdokasta ja useita keskustelijoita. Vaalichattiin tuli yhteensä yli 300 kommenttia.
Kaksituntinen chat-keskustelu järjestettiin tiistai-iltana 26.9. netissä.
Keskustelussa nousi esille useita ajankohtaisia aiheita, muun muassa se, että miten tukea nuorten palaamista Saamenmaalle ja miten edistää saamenkielten, saamenkielisten palveluiden ja saamelaisten elinkeinojen tilannetta. Chatissa keskusteltiin myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksista ja oppimateriaalitilanteesta. Lisäksi keskustelua käytiin myös saamelaiskäräjälaista ja sen uudistamisesta.
Vaalichat-keskustelun voi lukea täältä.
Sáárá Seipiharju
Osallistu vaalichat-keskusteluun 26.9.2023 kello 18.00–20.00.
Yle järjestää kaikille avoimen vaalichatin tiistaina 26.9.2023 kello 18.00–20.00. Vaalichat löytyy täältä.
Keskustelun teemana toimivat seuraavat kysymykset: Mihin saamelaiskäräjien tulisi panostaa seuraavaksi? Keskiössä on ollut saamelaiskäräjälaki, mutta mitä kaikkea on jäänyt sen varjoon?
Vaalichat-keskustelua juontavat Ylen toimittajat Sara Kelemeny, Sáárá Seipiharju ja Mira Rauhala. Äänestäjät sekä saamelaiskäräjävaalien ehdokkaat voivat osallistua keskusteluun koltansaameksi, inarinsaameksi, pohjoissaameksi ja suomeksi.
Kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan. Yle on kutsunut kaikki saamelaiskäräjävaalien ehdokkaat osallistumaan vaalichat-keskusteluun.
Anni-Saara Paltto
Ehdokkaiden mielestä saamelaiskäräjillä tulee olla valtaa maankäyttöasioissa
Suurin osa saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista katsoo, että saamelaiskäräjillä tulee olla valtaa maankäyttöasioissa. Yksikään ehdokkaista ei ole sitä mieltä, ettei saamelaiskäräjillä tulisi olla sananvaltaa maankäytössä.
Viisi ehdokasta ei osannut vastata, ovatko he samaa vai eri mieltä asiasta.
Useat ehdokkaat katsovat, että saamelaiskulttuuri on uhattuna, elleivät saamelaiset pääse itse vaikuttamaan ja päättämään saamelaisalueen maankäytöstä.
Vaalikyselystä käy ilmi myös se, etteivät saamelaiskäräjävaalin ehdokkaat halua Saamenmaalle tuulivoimaa.
Maankäyttöasiat ovatkin tällä hetkellä ajankohtaisia Lapissa. Kaivos- ja tuulivoimateollisuus, metsätalous, matkailu sekä muut toimijat haluavat päästä hyödyntämään saamelaisalueen maita perinteisten saamelaiselinkeinojen ohella.
Viranomaisilla on velvollisuus neuvotella saamelaiskäräjien kanssa saamelaisalueen maankäytöstä. Saamelaiskäräjillä ei kuitenkaan ole veto-oikeutta saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöön, eikä se pysty yksin estämäänmuita maankäyttömuotoja.
Linnea Rasmus
Testaa, kuka saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä
Ylen vaalitestissä voit vastata väittämiin, joihin 31 saamelaiskäräjävaalien ehdokasta on vastannut:
Linnea Rasmus
Suurin osa ehdokkaista tukee saamelaiskäräjälain uudistusta
Suurin osa Suomen saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista katsoo, että saamelaiskäräjälakia on uudistettava tällä vaalikaudella hyväksytyn esityksen mukaisesti.
Ylen vaalikyselyyn vastanneista vain neljä ehdokasta vastustaa lain uudistamista.
Saamelaiskäräjien hyväksymän lakiesityksen mukaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kielikriteeri laajennetaan neljänteen sukupolveen, ns. lappalaispykälä poistetaan ja saamelaiskuntien edustajien kiintiötä vähennetään. Enemmistö ehdokkaista, yhteensä 20, kannattaa saamelaiskäräjälain uudistamista. Monien mielestä esitys on hyvä ja lakiuudistus on viivästynyt jo liian pitkään. Eri mieltä saamelaiskäräjälain uudistuksesta on neljä ehdokasta, ja seitsemän ehdokasta taas eivät olleet suoraan samaa tai eri mieltä. Viime syksynä nykyinen Saamelaiskäräjät hyväksyi lakiesityksen selkeällä enemmistöllä. Suomen hallitus aikoo antaa esityksensä uudeksi saamelaiskäräjälakiksi hyväksytyn esityksen mukaisesti joulukuussa.
Anni-Saara Paltto
Saamelaiskäräjävaalien äänestysaika on nyt alkanut
Anni-Saara Paltto
Inarinsaamelaisille ehdokkaille kieli ja maankäyttöasiat ovat tärkeitä
Saamelaiskäräjävaalien inarinsaamelaiset ehdokkaat haluavat edistää inarinsaamen kieltä ja maankäyttöön liittyviä asioita.
Inarinsaamen kieliryhmän ehdokkaat kertovat ajatuksistaan ja mielipiteistään tässä artikkelissa.
Anni-Saara Paltto
Kolttasaamelaisia ehdokkaita ennätyspaljon
Tänä vuonna saamelaiskäräjävaaleissa on ennätyspaljon kolttasaamelaisia ehdokkaita, kun yhteensä viisi kolttasaamelaista on alkanut ehdolle. Vaikka kolttasaamelaisilla on oma kyläkokousjärjestelmänsä, näkevät ehdokkaat, että saamelaiskäräjillä on suuri merkitys kolttasaamelaisten oikeuksian ja kulttuurin puolustamisessa.
Koltansaamenkielisen artikkelin aiheesta löydät täältä.