Čõõuč sääʹmteʹǧǧvaalin joba vitt nuõrttsäʹmmla ǩiččlâʹdde šõddâd vaʹlljuum Sääʹmtegga. Nuõrttsäʹmmla lie čõõđ ääiʹj leämmaž nuʹtt Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzliʹžžen ko še tåimmam saaǥǥjååʹđteeʹjen. Sääʹmvõboršiiʹǩǩi mieʹrr lâssan juõʹǩǩ vaalâst.
Sääʹmvõboršeeʹǩǩ lie ânnʼjõž vuäzzlaž da Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzlaž Veikko Feodoroff di vuäzzlaž da škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei Tauno Ljetoff, kook haaʹlee juäʹtǩǩed Sääʹmteeʹǧǧest.
Ljetooff mieʹldd suʹst leʹčče jiânnai lââʹsstuâj Sääʹmtegga, jõs pâi vaalin peäss sizz.
– Ââʹn leäm õõut vaalpââʹj harjjtõõllâm, što mäʹhtt tuʹmmstõktuâjj da politikk tåimma, de vuâmmšem, što tät tuâjj lij veâl kõskkrääʹjest. Jiânnai lie ääʹšš, kook âʹlǧǧe ouddned, maainast Ljetoff.
Veikko Feodoroff lij ââʹn kuälmad vuâra võboršeʹǩǩen Sääʹmteʹǧǧvaalin. Suu mieʹldd saaʹmin lij leämmaž tarbb, što nuõrttsäʹmmlaž eeʹttkâstt sij aaʹššid še Sääʹmteeʹǧǧest.
– Lij šiõǥǥ, što toʹben lie oummu seuʹrrjeʹmmen da vaikkteʹmmen še mij aaʹššid. Leäm vuäinnam, ko leäm kueʹhtt pââʹj leämmaž mieʹldd, što måkkam ääʹšš toʹben lie da mäʹhtt toʹben aaʹššid vuäitt vaikkted. Nuʹtt kâʹl mij ääʹšš še toʹben puäʹtte, mušttal Feodoroff.
Ođđ sääʹmvõboršeeʹǩǩ haaʹlee vaikkted puki säʹmmlai ǩiõll- da kulttuursâjja
Ođđ võboršeʹǩǩen sääʹmteʹǧǧvaalin lie kolmm nuõrttsäʹmmla gåårdest: Maarit Kiprianoff da Mari Gauriloff Heʹlssnest di Tinja Semenoff Ruäʹvnjaarǥâst.
Sij puk lie jälstam kuuʹǩǩ sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn da vuäiʹnne, što Sääʹmteeʹǧǧest seeʹst lie vuäittmõõžž vaikkted jeänab puki säʹmmlai aaʹššid.
- Sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn jälsteei nuõrttsäʹmmlaž ij piâzz vuässõõttâd siidsåbbrid da vaikkted tõnnalla aaʹššid. Sääʹmteʹǧǧ lij šiõǥǥ päiʹǩǩ, što vuäitt viikkâd ooudâs sääʹmaaʹššid da jeeʹres sääʹmǩiõlljoouki aaʹššid, vuäinn Maarit Kiprianoff.
Mari Gaurilooff miõlâst lij fiin äʹšš, ko sääʹmteʹǧǧvaalin lie jiânnai nuõrttsäʹmmla mieʹldd. Gaurilooff miõlâst nuʹtt Sääʹmteʹǧǧ ko še siidsåbbar vuäiʹtte õõutsââʹjest vaikkted määŋgaid säʹmmlaid kuõskki aaʹššid.
- Tuäivam, što kuhttuin vaalin nuõrttsäʹmmla mårrneʹče jiõnsted tõn diõtt, ko pâi jiõnsteeʹl vuäǯǯap mij võboršiiʹǩǩid čõõđ, särnn Gauriloff.
Čeʹvetjääuʹrest gåårda siirdčõõttâm Tinja Semenooff miõlâst sääʹmvõboršiiʹǩǩi lâssnam mieʹrr mušttal tõʹst, što oummin miõll lij ǩiõssum sääʹmaaʹšši ouddnummša.
- Tõt lij pâi šiõǥǥ äʹšš, što võboršeeʹǩǩ lie da jiõnsteeʹjin lij väärr vaʹlljeed. Ååskam, što tõt motivâstt oummid, kook jeäʹla ouddâl jiõnstam nuʹtt, što puki säʹmmlai aaʹšši oouʹdummuš ǩeäss oummi miõl.
Looǥǥ lââʹzz lääddas: Kolmannes saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on uusia nimiä – keitä he ovat ja miksi he haluavat saamelaiskäräjille?
Siidsåbbar da Sääʹmteʹǧǧ tåimma ǩiõtt ǩiõđâst
Puk sääʹmvõboršeeʹǩǩ vuäiʹnne, što kuhttuin nuõrttsäʹmmlaid vääžnai organisaatioin lij jiijjâz sââʹjj sääʹmõhttsažkååʹddest, leâša tåʹlǩ Sääʹmteeʹǧǧest pukin nuõrttsäʹmmlain lij vuäittmõš vaikkted.
Saaʹmi siidsåbbar eeʹttkâʹstte äʹrbbvuõđ mieʹldd sääʹmvuuʹdest da Aanar kååʹddest jälsteei saaʹmid. Saaʹmi ouddoummuvaalin tåʹlǩ Aanar kååʹddest jälsteei sääʹm vuäiʹtte jiõnsted.
Tõt lij leämmaž vaiggâd gåårdi saaʹmid, vuäinn Tinja Semenoff.
– Vuäinam možât tõʹst vaiggâdvuõđ, ko siidsååbbar tåimmai čuuʹt pääiklânji sääʹmvuuʹd siõm vuuʹdest. Jäänmõs vueʹss nuõrttsäʹmmlain jälste tõn vuuʹd åålǥbeäʹlnn, de sij jie vueiʹt vaikkted täid aaʹššid.
Seämma vuäinalm lij še Maarit Kiprianooffâst. Sääʹmteeʹǧǧest suʹst lie jeänab pälggaz vaikkted puki säʹmmlai aaʹššid pirr Lääʹddjânnam.
– Toʹben muʹst lie vuäittmõõžž vaikkted sääʹmvuuʹd åålǥbeäʹlnn sääʹmǩiõl da -kulttuur jeälltummša, ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid di ouddpeâmm da škooultõõzz pueʹttiäigga, särnn Kiprianoff.
Sääʹmkulttuurfoond äʹššooumžen Mari Gauriloff lij tobddâm, što sääʹmaaʹššid lij samai vaiggâd viikkâd ooudâs, jõs jeäʹla poliittla viõǥǥ tueʹǩǩen.
– Leäm tobddâm, što tõt jiõnn lij rââʹšš teʹl, jie-ǥa oummu vääʹld muu nuʹtt tuõđâst. Haaʹlääm viikkâd ooudâs nuõrttsäʹmmlai jieʹllem da tõõzz taarbšet poliittlaž viõǥǥ še, mušttal Gauriloff.
Seämma juurd lij še Sääʹmteeʹǧǧ ânnʼjõž vuäzzlain Veikko Feodorooffâst da Tauno Ljetooffâst: Sääʹmteeʹǧǧest lij jõnn miârktõs nuõrttsäʹmmlaid, håʹt-i siidsåbbar lie juʹn tuuʹl viikkâm sij aaʹššid ooudårra.
Vittân sääʹmteʹǧǧvaali võboršeeʹǩǩest tåʹlǩ õhtt jäälast sääʹmvuuʹdest, de Sääʹmteʹǧǧ lij päiʹǩǩ, koʹst veiddsubun vuäitt vaikkted puki säʹmmlai aaʹššid, vuäinn Ljetoff.
– Nuõrttsäʹmmlain lij leämmaž äʹrbb, što mij haaʹleep vaikkted õhttsažkådda. Juʹn kreäppastaaiʹji leäʹp vuâmmšam, mäʹhtt veʹrǧǧniiʹǩǩivuiʹm da caarin âlgg mainsted da leeʹd õhttvuõđâst, smeâtt Ljetoff.
Saaʹmi ouddooumžen Veikko Feodoroff lij vuäinnam, što Sääʹmteeʹǧǧest lij jõnn miârktõs še saaʹmid.
– Vuäinam, što toʹben tuejjeet jõnn raami seʹst aaʹššid. Toʹben lij še šiõǥǥ vaikkted. Saaʹmi siidsååbbar lij mij äʹrbbvuõđlaž orgaan, kååʹtt hoiʹddai mij aaʹššid. Sääʹmteeʹǧǧest mij vuäǯǯap še vieʹǩǩ, lââʹssteâđaid di -resuursid, äʹšštobddmõõžž ouddmiârkkân pirrõsaaʹššin, vuäinn Feodoroff.