Kesälomalta palannut valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä valmistelee jo täyttä häkää ensi vuoden valtion budjettia.
Tiukat raamit työlle antaa tuore hallitusohjelma. Ensi vaalikaudelle on luvassa kuuden miljardin talouden sopeutus, hevoskuuri, josta neljä miljardia on leikkauksia.
– Se on varsin reipas paketti. Kyllä se on ylälaidassa näin suurina säästötoimenpiteinä, VM:n Mika Niemelä sanoo.
Työttömyysturvan uudistusta kiirehditään
Hallituksen aikomat sosiaaliturvan leikkaukset työttömyysturvaan, asumistukeen ja tukien indeksikorotuksiin tuntuvat kansalaisten arjessa näillä näkymin jo ensi vuonna.
– Sopeutustoimet käynnistyvät jo vuoden 2024 aikana. Tänä syksynä on tulossa paljon lainsäädäntöä, Niemelä kertoo.
Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus voi syödä työttömien tuloja jo ensi vuonna.
– Varmasti se pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin, budjettipäällikkö arvioi.
Sosiaaliturvan leikkaukset eivät ole vain hetkellinen kylmä ryyppy kansalaisille, vaan niiden on tarkoitus jäädä pysyviksi.
– Se voi helpottaa yhtenä vuonna, mutta isossa kuvassa mikään ei muutu. Tarvitsemme pysyviä toimenpiteitä, ja tämä vaalikausi on alku, Niemelä sanoo.
Hallituksen työllisyyspaketti ”todella merkittävä”
Hallitus perustelee sosiaaliturvan leikkauksia erityisesti sillä, että työnteon tulee olla aina kannattavampaa kuin tukien saaminen. Sitä hallitus hakee muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksella.
Hallitus tavoittelee ensi vaalikaudella 100 000 uutta työllistä, johon pyritään niin sanotuilla rakenteellisilla toimilla.
Keinoja ovat muun muassa työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan uudistaminen, työmarkkinoiden remontti ja verotus.
Työllisyyden kasvulla on tarkoitus kattaa kaksi miljardia kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta.
Työllisyystavoite on budjettipäällikön mukaan hyvin kunnianhimoinen, mutta siinä ei ole silti ilmaa.
Valtiovarainministeriö on laskenut, että hallitusohjelman toimilla voidaan päästä 80 000 uuteen työlliseen. Lisäksi ministeriö ei kyennyt arvioimaan lukumääräisesti kaikkien toimien vaikutusta.
Budjettipäällikkö Niemelä on aiemmin epäillyt, voidaanko rakenteellisilla toimilla saada miljardiluokan säästöjä yhdessä vaalikaudessa, koska toimet purevat hitaasti.
Nyt hän on optimistisempi.
– Se on todella merkittävä ja iso paketti, ehkä sellainen lista asioita, joita en itsekään osannut arvata etukäteen, Niemelä sanoo.
Riskinä Niemelä pitää sitä, että pystyykö lainsäädäntökoneisto viemään asioita riittävän nopealla aikataululla eteenpäin.
Hallituksen toimiin voi sisältyä muitakin riskejä.
Ovatko leikkaukset hölmöläisten peitonjatkamista?
Rajut leikkaukset sosiaaliturvaan voivat tuoda lisämenoja toisaalle, kuten toimeentulotukeen. Näin on arvioinut muun muassa Kela.
Budjettipäällikkö toteaa, että valtiovarainministeriön arviot toimien vaikutuksista perustuvat niiden nettovaikutukseen, miten julkinen talous kokonaisuudessaan vahvistuu.
– Sillä nimenomaan minimoidaan se hölmöläisten peiton jatkaminen, että siirretään toisesta pussista toiseen pussiin.
Eri toimien vaikutuksia arvioidaan vielä tarkemmin valmistelun aikana.
– Sieltä voi tulla myös epämiellyttäviä yllätyksiä. Joku arvio osoittautuukin ala- tai yläkanttiin esitetyksi, budjettipäällikkö Niemelä sanoo.
”Olisi muitakin vaihtoehtoja kasata 6 miljardia”
Ainakin oppositiossa ihmetellään, miten valtiolla on varaa 400 miljoonan euron työn verotuksen keventämiseen samaan aikaan kun tehdään miljardileikkauksia.
Hallitusohjelmassa on myös julkista taloutta heikentäviä ratkaisuja, budjettipäällikkö toteaa.
Hänen mukaansa veronalennus on hallitusohjelmassa linjattu toimi. Sillä pyritään siihen, että työnteko kannattaa ja Suomi on kilpailukykyinen yhteiskunta.
–Toki on muitakin mahdollisuuksia kasata kuusi miljardia. Se olisi voinut pitää sisällään myös veronkiristyksiä, Niemelä pohtii.
Hallituksen kuuden miljardin lista on budjettipäällikön mukaan kuitenkin vahvalla pohjalla.
– Totta kai siellä on myös kipeitä asioita, joiden valmistelu ottaa aikansa. Mutta meidän näkökulmastamme kaikki on kyllä toteutettavissa.
Velkaantuminen ei lopu kertalaakista
Taloudessa ei ole tapahtunut budjettipäällikön mukaan alkukesän jälkeen mitään sellaista, joka veisi pohjaa pois hallitusohjelman toteuttamiselta.
– Ensi vuodelle ja seuraavalle vuodelle olemme ennustaneet maltillista kasvua. Hallitusohjelma on toimeenpantavissa siinä ympäristössä, Mika Niemelä sanoo.
Velkaantuminen ei silti lopu kertalaakista. Miljardien alijäämä ei heti sula.
–Tulemme ottamaan vielä vaalikauden lopussa lisää velkaa, mutta saamme käännettyä kehitystä parempaan suuntaan, Niemelä arvioi.
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen syyskuun loppupuolella ja esitys vuoden 2024 budjetiksi julkistetaan 9. lokakuuta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12. elokuuta kello 23.00 asti.