Vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden nimet ovat pitkiä ja kankeita. Ne eivät välttämättä istu ihmisten suuhun.
– Minun mielestäni nimet kuulostavat vaikeilta eivätkä kerro oikeastaan mitään. Ne lyhenteetkin, mikä se täällä nyt onkaan, eivät anna mitään vihjettä, mistä ne ovat lyhenteitä, toteaa lappeenrantalainen Tarja Ahola.
Jo ennen hyvinvointialueiden aloittamista vuonna 2020 Kotimaisten kielten keskus Kotus totesi uusien nimien olevan epäselkeitä. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan hyvinvointialue ei ole toimiva ja neutraali nimi, koska se viittaa enemmän hallinnon tavoitteisiin kuin yksikön varsinaisiin tehtäviin.
– Lisäksi hyvinvointi on sanana markkinointihenkinen ja se on käytössä esimerkiksi liikunta- ja kauneuspalveluissa, perustelee erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Ulla Onkamo Kotuksesta.
Kotuksen mukaan hyvinvointialue voi olla vähättelevä termi.
– Hyvinvointialueilla asuu ihmisiä, jotka eivät voi hyvin. Hekin tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita, Onkamo toteaa.
Kotus toivoi edes yhteistä linjaa – sitäkään ei tullut
Kotimaisten kielten keskus toivoi kaikkien hyvinvointialueiden käyttävän samaa mallia alueiden nimissä ja niiden lyhenteissä. Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan syntynyt, vaan hyvinvointialueilla otettiin käyttöön eri lyhennystapoja ja oheisnimiä alueille, kuten Pohjois-Karjalassa Siun sote.
– Siun sote on ollut meillä käytössä vuodesta 2017. Samaan nimeen päädyttiin siksi, että vanha nimi on helpompi asiakkaille eikä meidän tarvinnut muuttaa yhteystietojamme eikä verkkosivujamme, kun oli muutenkin iso muutos käsillä, kertoo viestintäjohtaja Susanna Prokkola Siun sotesta.
Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen nimeä pohdittaessa mukaan otettiin koko 5300-päinen henkilökunta. He saivat viime syksynä äänestää uutta nimeä hyvinvointialueelle ja työporukalle. Äänestysinto ei kuitenkaan ollut suurta, siksi päädyttiin pelkkään Etelä-Karjalan hyvinvointialue -nimitykseen. Ainakin näin alkuun.
– Onhan lyhenne Ekhva hankala, se ei mitenkään taivu suuhun. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on taas pitkä ja kömpelö. Ymmärrän hyvin, että ihmiset puhuvat vielä Eksotesta, toteaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen Etelä-Karjalasta.
Leskisen mukaan vanha nimi Eksote ei voi olla osa uutta nimeä, koska sote-palveluiden lisäksi hyvinvointialueissa on mukana myös pelastuslaitos.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella osa henkilökunnasta on alkanut käyttää työporukastaan lempinimeä hyvikset Se oli mukana myös viime syksyn äänestyksessä: osan työntekijöiden mielestä hyvikset oli hyvä nimi, osan mielestä hieman lapsellinen.
– Voi olla, että syksyllä järjestämme uuden nimikilpailun, johon voisimme ottaa alueen asukkaat mukaan, väläyttää hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Kotus: Nimen pitäisi olla tylsä
Oheisnimet ja lempinimet eivät kuulu Kotuksen mukaan viranomaistoimijoille. Nimistönhuoltaja Ulla Onkamo ei lämpene Siun sote -nimelle.
– Me emme suosittele oheisnimien käyttöä julkishallinnossa, koska ne sekoittuvat helposti kaupallisiin nimiin. Nimen perusteella ei voi tietää, onko kyseessä julkinen vai yksityinen toimija, toteaa Onkamo.
Etelä-Karjalassa käytössä oleva lempinimi hyvikset ei myöskään saa vastakaikua Kotukselta.
– Viranomaisen pitäisi esiintyä virallisella nimellä. Tämä on oikeusasiamiehen linjaus. Sen takia lempinimien, lyhenteiden ja oheisnimien käyttöä ei suositella, Onkamo kertoo.
Mikä sitten olisi parempi nimi? Kotuksen mukaan nimen pitäisi olla vähän tylsä.
– Julkishallinnossa pitäisi suosia perinteisiä, ehkä usein jopa tylsiksikin ajateltuja nimiä ja lyhenteitä. Ne auttavat hahmottamaan yhteiskunnan eri toimijoiden verkostoja. Nimi luo myös mielikuvaa julkishallinnon toimijasta ja sen luotettavuudesta, vastaa erityisasiantuntija Ulla Onkamo Kotimaisten kielten keskuksesta.
Mitä ajatuksia hyvinvointialueiden nimet herättävät? Mikä olisi parempi nimi sosiaali-, terveys-, ja pelastuspalveluita tarjoavalle organisaatiolle? Voit keskustella aiheesta 16.8. kello 23:een asti.