Kaloja kuoli merkittävässä taimenjoessa Lappeenrannassa – vedenlaatua heikentäneen päästön lähde jäi mysteeriksi

Mustajoesta löytyi kuolleita särkikaloja kesällä 2022. Vedenlaatu on edelleen rehevää, mutta kalat tuntuvat sietävän sitä.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.
Syksyllä selviää, miten meritaimenen kutu onnistui Mustajoella tällä kertaa. Kuvituskuva. Kuva: Vesa Vaarama / Yle
  • Riitta Väisänen

Lappeenrannan Mustajoella kalakuolemia mahdollisesti aiheuttaneen korkean ammoniumtyppipitoisuuden syy on jäänyt mysteeriksi.

Joessa havaittiin reilu vuosi sitten huomattava määrä kuolleita särkiä. Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ely -keskuksesta kertoo, että ammoniumtypen alkuperästä ei lopulta saatu varmuutta.

– Tarkkaan tutkittiin ja selvitettiin, mutta mitään yksittäistä päästölähdettä ei ole löydetty eikä ole pystytty tarkkaan määrittämään, että missä kohdassa tällainen kuormitus olisi voinut tapahtua, Vaittinen kertoo.

Ammoniumtyppeä voi joutua veteen esimerkiksi silloin, kun lietelantaa valuu jokeen rankkasateiden aikana.

Korkean ammoniumtyppipitoisuuden ohella Mustajoen happipitoisuus oli huomattavan alhainen.

– Alhainen happipitoisuus johtuu suurelta osin valuma-alueen toiminnasta. Siellä on erilaista kuormitusta.

Tarkkailu jatkuu

Mustajoen vedenlaatua on tarkkailtu tehostetusti kevään ja kesän 2023 aikana. Veden happipitoisuus on edelleen jonkin verran alhaalla. Ammoniumtyppi on hieman koholla.

– Ne voivat olla luontaisiakin arvoja. Viime kesän kaltaista dramaattista tilannetta ei ole ollut, Vaittinen sanoo.

Lisäksi rautapitoisuus on ollut koholla.

Kalakuolemia Mustajoella ei ole tänä kesänä havaittu. Joki on edelleen tarkkailussa.

– Eihän siinä auta kuin toivoa, ettei vastaavia kalakuolemia enää tule. Mikäli tällaisia jatkossa tapahtuu, pitää asiaa alkaa tarkemmin tutkimaan, Vaittinen sanoo.

Tärkeä taimenjoki

Mustajoki on ainoa joki Kaakkois-Suomessa, jossa esiintyy edelleen alkuperäistä meritaimenkantaa. Kesän 2022 tilanne vaikutti särkien ohella taimeniin.

Viime syksynä Mustajoen pääuomasta ei havaittu Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastuksissa yhtään samana keväänä syntynyttä taimenta. Edellisinä vuosina vastaavia taimenia on esiintynyt kymmenittäin.

Vaittinen odottaa tämän syksyn sähkökoekalastusten tuloksia mielenkiinnolla. Niissä nähdään, miten kutu on tällä kertaa onnistunut.

– Onni onnettomuudessa on, että meressä on pari-kolme vuosiluokkaa emokaloja kasvamassa. Vaikka joessa tapahtuisi jotain niin nämä meren reservit pääsevät paikkaamaan tilannetta, kun tulevat kudulle. Montaa vuotta peräkkäin kanta ei kuitenkaan kestä tällaista kolausta.

Mustajoen taimenia käytetään muiden jokien taimenkantojen palauttamiseen ja elvyttämiseen.

– Mustajoki on tärkeä geenipankki koko Kaakkois-Suomelle, Vaittinen sanoo.