Korot ovat korkealla, Helsingin pörssi laahaa ja kiinteistömarkkinat hyytyvät. Suomalaisten eläkesäästöillä pyyhkii kuitenkin hyvin, vakuuttavat työeläkeyhtiöt.
– Alkuvuosi oli sijoittajan näkökulmasta oikein hyvä, sanoo työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.
– Osakkeet tuottivat hyvin, mutta kiinteistömarkkinoilla oli vaikeampaa. Se näkyi jonkin verran alkuvuoden tuotoissa.
Tiistaina ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksensa julkaissut Ilmarinen hallinnoi suomalaisten eläkevarallisuutta noin 60 miljardin euron arvosta.
Ilmarisen sijoitustuotot nousivat alkuvuonna 3,7 prosenttia plussan puolelle. Viime vuoden vastaavana ajankohtana sijoitukset olivat 6,2 prosenttia miinuksella.
Tuottoa tuli pääosin ulkomaisista osakesijoituksista. Myös korkosijoitukset tuottivat hyvin.
Ilmarisen vajaan 60 miljardin euron sijoitussalkusta noin puolet on kiinni osakkeissa ja reilu 10 prosenttia kiinteistösijoituksissa. Kiinteistömarkkinoiden näkymät ovat olleet heikot ja Helsingin pörssin kehitys muuta maailmaa huonompaa.
– Tällaisessa tilanteessa maantieteellisen hajautuksen merkitys korostuu. Esimerkiksi osakemarkkinoilla eri alueiden tuottoerot olivat alkuvuonna poikkeuksellisen isoja. Suomi pärjäsi muita huonommin, Mursula sanoo.
Viime vuonna elävaroista suli 16 miljardia
Viime vuonna eläkeyhtiöiden sijoitusten tuotot romahtivat kaikilla yhtiöillä, kun korot lähtivät jyrkkään nousuun ja pörssikurssit kääntyivät laskuun. Suomalaisten yli 250 miljardin euron eläkevaroista suli 16 miljardia euroa.
Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut, sanoo Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. Myös Kevan sijoitukset ovat tässä vaiheessa vuotta Kianderin mukaan ”selvästi plussalla”.
Yksittäiset huonot vuodet eivät eläkejärjestelmän rahoituspohjaa horjuta, hän sanoo.
– Jos mentäisiin hyvin pitkäaikaiseen huonojen tuottojen kauteen, se voisi aiheuttaa paineita korottaa eläkemaksuja. Mutta tällaisilla yksittäisillä huonoilla vuosilla ei juuri ole vaikutusta isossa kuvassa.
Samaa sanoo Ilmarisen Mursula.
– Salkkujen sisältö on suunniteltu sellaiseksi, että ne kestävät pidemmällä juoksulla erityyppistä säätilaa, hän kuvaa.
Suurin osa tämän hetken eläkkeistä rahoitetaan työeläkemaksuista, joista osan maksaa työnantaja ja osa kerätään työntekijän palkasta. Lisäksi eläkkeitä rahoitetaan eläkerahastojen tuotoilla. Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan mukaan esimerkiksi viime vuonna rahastoista ja niiden tuotoista maksettiin eläkkeitä noin 1,2 miljardia euroa.
Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista ja niiden tuotoista.
Lisää riskiä?
Kymmenien miljardien salkuilla pelaavat eläkeyhtiöt seuraavatkin tarkasti, mihin suuntaan markkinat kehittyvät. Kevan Kiander uskoo, että eläkesijoitusten painotukset ovat muuttumassa.
– Tietysti lyhytaikainen muutos on, että korkosijoituksiin kannattaa taas laittaa rahaa, Kiander sanoo.
– Isossa kuvassa eläkelaitokset pohtivat nyt myös sitä, pitäisikö riskipainoja nostaa ja osakesalkkuja pyrkiä entisestään kasvattamaan.
Myös hajautusta tullaan pohtimaan uudelleen, uskoo Kiander.
– Isossa kuvassa kansainvälinen hajautus tulee lisääntymään edelleen ja Suomi-painot tulevat alenemaan, hän sanoo.
Ilmarisella Suomi-sijoituksiin puolestaan uskotaan edelleen.
– Eivät ne mitenkään kiveen hakatusti ole vähenemässä. Alkuvuosi oli Suomi-sijoituksille haastavampi ajanjakso, mutta sehän saattaa luoda mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen, Mikko Mursula sanoo.