Noormarkun paloaseman väki odottaa innolla syyskuun puoliväliä. Silloin se saa käyttöön uuden paloaseman, jossa noen ja savun haju ei ylety yleisiin oleskelutiloihin.
Jo ennen noormarkkulaisia saman ilon saavat kokea Rauman paloaseman työntekijät. Heidän uusi työpaikkansa otetaan käyttöön elokuun lopulla tai viimeistään syyskuun alkupuolella.
Molemmat paloasemat on suunniteltu puhdas paloasema -periaatteen mukaisesti. Niissä on jo suunnitteluvaiheessa eroteltu toisistaan likaiset ja puhtaat alueet.
Työolosuhteet ovat täysin erilaiset kuin vanhoilla paloasemilla.
Haitalliset yhdisteet seuraavat, jos niitä ei erotella huolellisesti
Palomiehet altistuvat työssään haitallisille yhdisteille, ja niiden on todettu nostavan syöpään sairastumisen riskiä. Altistumista tapahtuu paitsi palopaikalla, myös paloautoissa ja paloasemilla.
Jokainen nuotiolla istunut tietää, että savu tarttuu ihoon ja vaatteisiin ja tulee niiden mukana myös sisätiloihin. Suomessa palomiesten terveyteen ja työturvallisuuteen alettiin kiinnittää erityistä huomiota 2010-luvulla, kun asiasta saatiin tutkimustietoa ja puhdas paloasema -konsepti kehitettiin Ruotsissa.
Malli perustuu siihen, että kaikki sammutustilanteessa likaantuneet varusteet ja kalusto erotetaan puhtaista tiloista niin hyvin kuin mahdollista. Toimenpiteet alkavat jo palopaikalla, jossa esimerkiksi palomiesten päällä olleet suojavarusteet pakataan suljettaviin pusseihin heti sammutustöiden päätyttyä.
– Varustepussit kuljetetaan takaisin paloasemalle omalla ajoneuvolla tai vähintään paloauton kalustetiloissa, kertoo Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu.
Rakenteelliset ratkaisut helpottavat puhtaiden ja likaisten erottamista
Paloasemilla likaantuneet varusteet ja kalusteet pidetään erossa puhtaista tiloista. Vanhoilla paloasemilla tilat ovat kuitenkin ajalta, jolloin asiaan ei kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä hankaloittaa tilannetta merkittävästi, ja monella vanhalla paloasemalla savun haju voi olla arkipäivää.
Esimerkiksi Noormarkun vanhalla, jo 1960-luvulla rakennetulla paloasemalla ei ollut erikseen paloautojen pesuhallia. Autoja on pesty ulkona, eivätkä ne ole talliin ajettaessa aina olleet täysin savuttomia ja puhtaita.
– Aika heikosti. Ei ainakaan täydellisesti, Joensuu sanoo.
Uuden paloaseman myötä tilanne muuttuu oleellisesti. Autot pestään likaisen puolen pesuhallissa ja siirretään vasta sen jälkeen puhtaan puolen autohalliin seuraavaa tehtävää odottamaan.
Vanhoja asemarakennuksia muuteltu konseptiin sopivaksi
Kanta-Porin paloasemalla työskentelevä ylipalomies Juha Lehti on ollut alalla noin 25 vuotta. Hänen työpaikallaan on tehty saneerauksia, jotta puhdas paloasema -ajattelu voitaisiin mahdollisimman hyvin toteuttaa. Lehti muistaa kuitenkin hyvin sen ajan, jolloin asiasta ei ollut vielä mitään puhetta.
– Silloin savu ja noki saattoivat haista paloaseman tiloissa usean päivän ajan sammutustöiden jälkeen, Lehti sanoo.
Lehti sanoo, että saneerauksen lopputulos Kanta-Porin asemalla on melko hyvä. Nykyään savun hajua ei esiinny läheskään niin paljon kuin uran alkuaikoina.
Hän kuitenkin muistuttaa, että päämäärän saavuttaminen vaatii myös palomiesten omaa asennetta. Kun henkilökunta ottaa kaikessa tekemisessä huomioon puhtauteen liittyvät toimenpiteet, voi puhtaan paloaseman periaate toteutua myös vanhoissa rakennuksissa.
Töitä on vielä paljon jäljellä
Lehden kanssa samoilla linjoilla on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL:n johtaja Kim Nikula. Hän sanoo, että henkilöstö on sisäistänyt puhdas paloasema -ajattelun hyvin ja asiaan kiinnitetään nykyään huomiota jo koulutuksessa.
– Asian tärkeys on sisäistetty hyvin koko valtakunnassa. Meillä on tutkimustietoa ja ymmärrys siitä, että savukaasupartikkelit voivat aiheuttaa syöpää. Kyse on työturvallisuudesta, Nikula sanoo.
Vanhaa rakennuskantaa on kuitenkin paljon, ja Nikulan mukaan se tuo oman haasteensa asiaan. Suomessa on yhteensä noin tuhat paloasemaa, eikä muutostyö puhtaaksi asemaksi onnistu kaikissa. Moni asema on jo muutenkin huonossa kunnossa.
Muutama vuosi sitten tehdyn SPAL:n selvityksen mukaan lähes kolmella neljästä paloasemasta on sisäilmahaittoja. Lisäksi joka toisella paloasemalla on näkyviä kosteushaittoja. Homeen hajua on noin joka kolmannella asemalla. Selvitykseen osallistui 127 paloasemaa.
– Korjausvelkaa on satoja miljoonia euroja, Nikula arvioi.
Pelastustoimi siirtyi tämän vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Kim Nikula ei lähde vielä arvioimaan, miten soteuudistus vaikuttaa paloasemien tuleviin investointeihin. SPAL:n näkökulmasta lähtökohta on edelleen se, että rakennuskanta täytyy laittaa ja pitää kunnossa isäntäorganisaatiosta huolimatta.
– Meillä ei ole varaa päästää yhtään pelastusalan ammattilaista työkyvyttömyyseläkkeelle tai ennenaikaiselle eläkkeelle. Se on liian kallis lasku, Nikula sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu päättyy 18.8. kello 23.