Lähes puolitoista vuotta ilman muutosta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, tenniksen miesten ATP- ja naisten WTA-kiertueet erottivat Venäjän ja Valko-Venäjän tennisliitot määrittämättömäksi ajaksi. Samalla kiellettiin maiden osallistuminen kansainvälisiin joukkuekilpailuihin ja kaikki turnaukset kyseisissä maissa peruttiin.
Venäjän ja Valko-Venäjän tennispelaajien sallitiin kuitenkin ”toistaiseksi” osallistua ATP- ja WTA-kiertueille neutraaleina pelaajina ilman maatunnuksia. Päätöksestä kerrottiin julkisuuteen viisi päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen 1.3.2022. Linjausta ei ole päivitetty sen koommin.
– Sotaa ei pidä unohtaa, eikä tätäkään asiaa, joka on ikävä kyllä edelleen akuutti, entinen huipputennispelaaja Jarkko Nieminen tuskailee Yle Urheilulle.
Suurkiertueiden linjaus vaatii päivitystä
Kaikki eivät ATP:n ja WTA:n päätöstä sulattaneet, mutta hyvin harva on uskaltanut asettua poikkiteloin jättikiertueiden kanssa. Maaliskuussa 2022 Britannian tennisliitto LTA ja major-turnaus Wimbledon eväsivät venäläis- ja valkovenäläisten pelaamisen turnauksessa ”Venäjän globaalin vaikutusvallan rajaamiseksi”. ATP ja WTA tyrmäsivät päätöksen syrjivänä ja reagoivat antamalla brittijärjestöille lähes kahden miljoonan euron sakot.
Tänä vuonna suurkiertueet ottivat vieläkin kovemmat keinot käyttöön venäläis- ja valkovenäläispelaajien puolustamiseksi. The Guardianin mukaan ATP ja WTA uhkasivat hyllyttää kaikki Ison-Britannian tennistapahtumat, jos pelaajien ulossulkeminen jatkuisi.
Säikähtäneet LTA ja Wimbledonin järjestäjä All England Club (AELTC) pyörsivät päätöksensä ja sallivat pelaajien osallistua Wimbledoniin heinäkuussa 2023 sillä ehdolla, että he allekirjoittavat puolueettomuussopimuksen.
– Asiasta ei paljon puhuta tennispiireissä, vaikka se varmasti mietityttää monia, Nieminen pohtii.
Muutamia muitakin vastavirtaan uivia turnausjärjestäjiä on nähty. Viimeisimpänä heinäkuun lopussa venäläisiltä ja ja valkovenäläisiltä pelaajilta evättiin pääsy Prahan avoimeen tennisturnaukseen Tšekissä.
Valtaosa maiden tennisliitoista ja turnausjärjestäjistä on kuitenkin pitänyt mölyt mahassaan hankaluuksien välttämiseksi. Niemisen mukaan venäläis- ja valkovenäläispelaajien oikeus osallistua turnauksiin tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn.
– Pitäisikö tätä miettiä uudestaan, totta kai. Päätöksiä tekevät tahot eivät voi kuitenkaan venkslata koko ajan edestakaisin. Joku linja järjestöjen on otettava ja mentävä sillä pidemmän aikaa. On tärkeää, että asiasta keskustellaan, vaikka linjauksia ei koko ajan vaihdettaisikaan, Nieminen sanoo.
Jakautuneet mielipiteet
Myös pelaajat ovat jakautuneet asian suhteen kahteen leiriin. NY Timesin mukaan monet huippupelaajat, kuten Novak Djokovic ja Rafael Nadal, ovat tuominneet sodan, mutta samalla sanoneet, että venäläisten ja valkovenäläisten pitäisi saada pelata.
Naisten maailmanlistan ykkönen Iga Swiatek puolestaan pettyi Wimbledonin taipumiseen. Hän lausui Politicon ja Reutersin mukaan, että tennis välittää vääränlaisen viestin maailmalle lisäten, että ”voisimme tehdä tämän paremmin”.
Maailman kärkipelaajista venäläiset Daniil Medvedev (maailmanlistan sija 3), Andrei Rublev (sija 8) ja Daria Kasatkina (sija 13) ovat avoimesti asettuneet sotaa vastaan. Sen sijaan valkovenäläinen Aryna Sabalenka (sija 2) on lausunut epäselvästi, että hän ei voi tukea maansa presidentti Aljaksandr Lukašenkaa ”juuri nyt”.
Suomessa venäläisten oikeus pelata nousi jälleen esille, kun Emil Ruusuvuori nappasi varhain keskiviikkona yhden uransa komeimmista voitoista Rublevia vastaan. Rublev on ollut venäläisistä tennistähdistä yksi aktiivisimmin kantaa ottanut urheilija.
– En voi käyttäytyä kuin mitään ei olisi tapahtunut, koska tämä on kauheaa. On hullua, että niin monet tavalliset kansalaiset kärsivät ja kuolevat. Se ei vain ole helppoa, Rublev kertoi Tennis Infinity -sivustolla.
Kesän mittaan sodan osapuolten kohtaaminen tenniskentällä on noussut otsikoihin. Useassa turnauksessa on nähty tilanteita, jossa ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset eivät ole kätelleet keskenään. Niemisen mielestä kaikki pelaajat eivät voi ottaa niin paljoa kantaa kuin haluaisivat.
– Puolin ja toisin monet pelaajat ovat avautuneet, kuinka paljon koko tilanne rasittaa urheilijoita. Vaikka ei käteltäisi, niin saatetaan nyökätä ja siten kunnioittaa itse ottelua, Nieminen sanoo.
Olympiastatus vielä epäselvää
Kansainvälinen olympikomitea (KOK) linjasi heinäkuun lopussa, että Venäjää ja Valko-Venäjää ei kutsuta Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisiin. Yksittäiset urheilijat saavat kilpailla ilman maatunnuksia lajeissa, jotka omalta osaltaan sallivat sen.
Päätöstä perustellaan olympialaisten ”turvallisuuden ja reiluuden” varmistamisella. Vaakakupissa painaa todennäköisesti myös YK:n ihmisoikeusneuvoston voimakas ilmaus KOK:n suuntaan, jonka mukaan venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden sulkeminen olympialaisista olisi syrjivä ja räikeä ihmisoikeusloukkaus.
Kansainvälinen tennisliitto ei ole tehnyt päätöstä olympialaisista. Liitolla on vielä hyvin aikaa, sillä olympiapaikat ratkaistaan kesäkuun 2024 maailmanlistan mukaan.
Forbesin mukaan 35 maata ilmaisi, että ne eivät halua venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden osallistuvan olympialaisiin.
Lähteet: ATP-tour, Politico, Reuters, Independent, Guardian, Forbers, AP, NY Times