Norja purkaa epäonnistuneen kyttyrälohipadon Tenosta – pato ei estänyt kyttyrälohien nousua, mutta haittasi joen omaa lohikantaa

Norjan ympäristöviraston mukaan pato puretaan, koska viime aikoina on saatu vain muutama kyttyrälohi. Tosiasiassa pato ei ole toiminut koko kesänä, vaan Tenoon on noussut sata tuhatta kyttyrälohta.

Tenojoki, Norjan kyttyrälohipato heinäkuussa 2023.
Norjan viranomaisten rakentama kiistelty kyttyrälohipato Tenojoen alajuoksulla otetaan nyt pois. Tana Brun sillan alapuolella Seitasaaren (Seidaholmen) vaiheilla sijaitseva pato kuvattuna heinäkuussa 2023. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle
  • Tapani Leisti

Norjan ympäristövirasto purkaa kyttyrälohipadon, joka rakennettiin kesäkuussa Tenojoen alajuoksulle Norjan puolelle. Virasto kertoi asiasta eilen viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Padon oli määrä ohjata kyttyrälohet loukkuun, josta ne olisi poistettu.

Norjan ympäristöviraston mukaan Tenosta on poistettu alle 8000 kyttyrälohta. Määrä on vaatimaton.

Suomen luonnonvarakeskuksen Luken tutkija Panu Orell arvioi äskettäin että Tenoon on noussut jo sata tuhatta kyttyrälohta ja määrä voi olla syyskuuhun mennessä jopa 140 000.

Norjan kyttyrälohipato Tenojoessa heinäkuussa 2023.
Norjan kyttyrälohipato Tenojoessa heinäkuussa 2023. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Pato suosi kyttyrälohta mutta haittasi atlantinlohta

Kyttyrälohta pyritään poistamaan, koska se on vieraslaji, jonka arvioidaan haittaavaan Tenojoen vesistön alkuperäisten atlantinlohikantojen elämää.

Norjan kyttyrälohipatoa on arvosteltu sekä Norjan että Suomen puolella Tenojoella.

Arvostelun mukaan pato päästi kyttyrälohet jokeen mutta esti Tenon ja sen sivujokien alkuperäisten atlantinlohikantojen kutunousua.

Tenojoen lohen kanssa sukupolvittain eläneet paikalliset asukkaat ja myös Suomen kalatutkijat epäilivät jo etukäteen Norjan viranomaisten suunnitteleman padon toimivuutta suuressa ja leveässä Tenojoessa. Norjan puolen pienissä lohijoissa patopyynti ja nuottaus ovat onnistuneet huomattavasti paremmin.

Nyt elokuussa vaikuttaa siltä, että epäilijät ja arvostelijat ovat olleet oikeassa ainakin kyttyrälohen osalta.

Luken tutkijan Panu Orellin mukaan kaikuluotainseurannan perusteella näyttää siltä, että atlantinlohen nousu jää heikoksi tänäkin kesänä. Kyttyrälohipadon mahdollista osuutta asiaan ei tiedetä ja asiaa on Orellin mukaan vaikea selvittää jälkikäteen.