Robotti-imuri voi saada julkkiksen tai exän nimen – Yle keräsi imurien nimiä, kokeile löytyykö oman robottisi kaima listalta

Entisen opettajan tai exän nimi voi päätyä robotti-imurille. Robottien nimeäminen on jo niin valtava ilmiö, että se kaipaisi kotimaista tutkimusta.

Voimakkaasti käsitelty kuva, jossa käsi pitelee kännykkää jonka ruudulla on tekstiä ja piirros robotin päästä. Taustalla on robotti-imuri.
Kuva: Luis Mario Hernandez / AOP. Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle
  • Noora Palola
  • Ilkka Kemppinen
  • Katja Wallenius

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ihminen haluaa kuvitella roboteille inhimillisiä piirteitä. Näin kertoo palvelurobotteja tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.

Robotit auttavat ihmisiä arkisissa askareissa yhä useammin, ja esimerkiksi nimeäminen inhimillistää arjen robottikavereita. Halusimme selvittää ilmiötä tarkemmin, joten pyysimme suomalaisia kertomaan kotiensa robotti-imureiden nimiä. Nimikeräys tuotti kahdessa päivässä yli 2 000 vastausta.

Robottien nimiä on tutkittu vasta vähän, Suomessa ei lainkaan. Helsingin yliopiston nimistöntutkija Terhi Ainialan mielestä tutkimusta tarvitaan. Koneille annetut nimet voivat nimittäin kertoa konetta enemmän meistä ihmisistä.

– Robotin nimeämistä ei sääntele nimilaki. Se saa olla leikillinen prosessi, sanoo Ainiala.

Robotin nimiksi päätyykin sellaisia nimiä, joita ei annettaisi ihmiselle tai välttämättä edes lemmikille. Ylen saamat nimet paljastivat, että robotti-imurin nimeksi saattoi päätyä esimerkiksi exän tai entisen naapurin nimi. Osa nimistä kuvastaa robotin hölmöyttä, toiset taas laitteen söpöyttä ja lemmikkimäisyyttä.

Millaisen nimen olet antanut omalle robotti-imurillesi? Tutki imurien nimiä ja kokeile, löytyykö joukosta oman imurisi kaima.

Nimeämisellä tahdotaan Terhi Ainialan mukaan yksilöidä ja osoittaa kohde, josta puhutaan. Robotti-imuri on pitkä sana. Osa Ylen nimikeräykseen osallistuneista perusteli nimeämistä sillä, että laitteen ohjelmisto kysyi nimeä.

Ihmisellä on tarve nimetä ympäristössään kaikkea hänelle merkityksellistä, sanoo Ainiala.

Nimen avulla robotista tulee inhimillisempi.

Osa ihmisistä puhuu myös arjessaan leikkimielisesti robotin tunteista.

– Kun robotti-imuri juuttuu mattoon, saatetaan sanoa, että sillä on huono päivä, sanoo yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori Tuuli Turja.

Markkinoijat ovat löytäneet ihmisen tarpeen kumppanuuteen. Tämän takia robotteihin saatetaan lisätä ääniä. Ääniominaisuudet robotti-imureissa ovat kuitenkin usein päälleliimattuja.

– Oma robotti-imurini puhuu minulle aivan tarpeettomasti. Esimerkiksi kun kytken vesitankin, imuri kuittaa sen kertomalla, että säiliö on asennettu, vaikka lause ei tuo mitään uutta informaatiota minulle. Aidosti älykäs robotti-imuri kommunikoisi esimerkiksi tukkeutuneesta suodattimesta, sanoo Turja.

Tunteet heräävät vuorovaikutuksessa. Ihminen hoitaa konetta vaihtamalla säiliön. Kone taas vastaa palvelemalla ihmistä. Tämä kiinnostaa myös markkinoijia.

Sini Härkönen halusi antaa robotilleen miehen nimen. Simo on maskuliininen versio imurin omistajan omasta nimestä. Video: Noora Palola / Yle

Populaarikulttuuri inspiroi nimeämistä

Ihminen keksii mielellään tarinoita. Kodinkoneiden nimeäminen voi olla sukua fiktiivisiin hahmoihin koetulle yhteydelle.

Ylen saamien nimien perusteella esimerkiksi elokuvien robottihahmot inspiroivat imurin nimeämistä.

– Taustalla voi olla leikillinen ajatus, että josko omassa imurissa onkin samanlaista älykkyyttä kuin elokuvien robottihahmoissa, sanoo Tuuli Turja.

Fiktiivisten henkilöiden nimet kelpaavat myös robotti-imureille. Esimerkiksi palvelijoiden ja hovimestarien nimet korostuivat. Elokuvista valitaan aikaansaavia hahmoja, kuten Batmanin hovimestari Alfred tai Salattujen elämien Seppo Taalasmaa.

Nimi voi vahvistaa tai purkaa stereotypioita

Moni puhui robotistaan myös nykyajan orjana. Nimien perusteluissa yhdistyivät orjuuden ja kumppanuuden teemat.

Osa myös leikitteli yhteiskunnallisilla asetelmilla. Hirmuhallitsijan tai poliitikon mukaan nimetyn laitteen voi nyt laittaa siivoamaan. Osa nimistä vahvisti stereotypioita ja osa taas pyrki rikkomaan perinteisiä asetelmia.

Muutamat nimikeräykseen vastanneista halusivat antaa imurilleen iäkkään naishenkilön nimen, koska olettivat tällaisen henkilön olevan paras siivoamaan.

Kotkassa asuva Sini Härkönen taas halusi kääntää perinteistä asetelmaa. Siksi hän valitsi robotilleen miehen nimen.

Kännykkäsovellus joka ilmoittaa missä robotti liikkuu. Puhelimen kannesta heijastuu myös Sini Härkösen kuva.
Sini Härkönen ohjaa robotti-imuriaan Simoa kännykkäsovelluksen avulla. Kuva: Noora Palola

Nimi voi syntyä spontaanisti tai sitten tiettynä nimeämisen hetkenä. Monet Ylen nimikeräykseen osallistuneet kertovat nimen syntyneen läheisten kanssa keskustellessa. Taustalla saattaa olla esimerkiksi yhteinen vitsi.

Usein nimen keksimisessä mukana olivat myös perheen lapset. Tämän vuoksi myös lasten sadut ja elokuvat vaikuttavat nimiin.

Julkisuuden henkilön nimikin kelpasi imurille. Eräs esimerkiksi haaveili siitä, että lempinäyttelijä siivoaisi. Lisäksi vastauksista tuli ilmi imurien ominaisuuksia. Nimi saattoi kuvata hurinaa tai pyörimistä.

Henkilöhahmojen mukaan nimettyjä laitteita perusteltiin myös henkilön pätevyydellä tai nopeudella.

Uutuuden viehätys inspiroi

Ylen nimikeräys osoitti, että myös muille kodinkoneille ja autoille oli annettu nimiä. Nämä olivat kuitenkin vastauksissa pienemmässä roolissa. Automaattisesti liikkuvat koneet ovat kotona uusia, ja sekin saattaa innoittaa nimeämiseen.

– Autojen nimeämisestä on käynyt ilmi, että henkilö voi nimetä ensimmäisen autonsa, mutta ei enää seuraavia, sanoo Terhi Ainiala.

Sini Härkönen hoitaa robotti-imuria ja on avannut sen kannen ja ottanut pölynkerääjän pois imurin sisältä.
Robotti-imurit vetoavat äänillään ihmisten sosiaalisuuteen. Sini Härkönen vaihtaa robotti-imurinsa Simon säiliön. Kuva: Noora Palola / Yle

Nähtäväksi jää, tuleeko ihmisten talousiin yhä enemmän nimettyjä robotteja vai unohtuuko nimeäminen, kun robotit arkipäiväistyvät.

– Tulevaisuudessa kodeissa on ainakin yhä enemmän vuorovaikutteisia laitteita, uskoo Tuuli Turja.