Upporikas öljymaa haluaa korvata päästöjään, ja nyt sen yritys haalii metsiä Afrikassa – maakaappaus, sanoo asiantuntija

Dubailainen yritys on saamassa käyttöönsä melkein kymmenesosan Liberian pinta-alasta. Järjestöjen mukaan jopa miljoonan ihmisen toimeentulo on vaarassa.

Tie jonka varrella metsää ja muutama talo.
Liberiassa on hakkuista huolimatta jäljellä suuria metsäalueita. Kuva: jbdodane / AOP
  • Maria Tolsa

Noin miljoona hehtaaria. Yli Uudenmaan pinta-alan verran metsää.

Niin suuren alueen pienen Liberian hallitus aikoo luovuttaa käyttöön yritykselle, jonka kotipaikka on yhdessä maailman suurimmista öljyvaltioista.

Länsi-Afrikassa sijaitseva Liberia on hieronut sopimusta Dubain kuninkaallisen perheen perustaman yrityksen kanssa. Dubai on osa Persianlahdella sijaitsevaa Arabiemiirikuntia.

Dubailainen yritys Blue Carbon on saamassa oikeudet lähes 10 prosenttiin Liberian koko maa-alasta.

Liberian metsillä tehdään kauppaa seuraavasti: Metsät sitovat hiiltä, ja hanke tuottaa niin sanottuja päästöyksiköitä. Niitä myydään ostajille, jotka haluavat hyvittää ilmastoa lämmittäviä fossiilipäästöjään muualla.

Liberia on antamassa dubailaisfirmalle 30 vuodeksi yksinoikeudet myydä päästöyksiköitä.

Sopimusluonnos on esimerkki siitä, miten moni Afrikan maa laskee nyt tienaavansa suurten saastuttajien tarpeella kompensoida päästöjään.

Järjestely saa kuitenkin rankkaa kritiikkiä Liberiassa ja ulkomailla.

– Hallitus näyttää luovuttavan omat oikeutensa ja paikallisten yhteisöjen oikeudet yritykselle, Jonathan Yiah sanoo Ylelle.

Yiah on liberialaisen Sustainable Development Institute -järjestön metsäasiantuntija. Hän on seurannut tiiviisti sopimuksen vaiheita.

Onko Liberiassa menossa eräänlainen maakaappaus?

Näin voi sanoa, Yiah vastaa.

Ilmakuvassa metsää, maatila ja vuoren rinnettä.
Liberia on yksi maailman köyhimpiä maita. Sen pinta-alasta noin 40 prosenttia on jo eri sopimuksilla ulkomaisten kaivos- ja maatalousyritysten käytössä. Kuva: Edwin Remsberg / Alamy/All Over Press

”Tekee ihmisistä entistä köyhempiä”

Liberiassa on hakkuista huolimatta jäljellä yhä suuria metsäalueita.

Lähes puolet noin viidestä miljoonasta liberialaisesta saa suuren osan elannostaan metsästä. He esimerkiksi viljelevät tai keräävät metsässä erilaisia tuotteita kuten hedelmiä, pähkinöitä ja hunajaa tai saavat tuloja hakkuista.

Nyt dubailainen Blue Carbon olisi tulossa näille maille.

Yritys on saamassa käyttöönsä metsäalueita eri puolilta Liberiaa. Niistä vajaa puolet on tällä hetkellä luokiteltu suojelluksi. Sopimuksen myötä myös lopuista on tulossa suojelualuetta.

Seurauksena paikalliset ihmiset eivät voisi käyttää maita entiseen tapaan.

– Tämä tekee ihmisistä aiempaa köyhempiä sen sijaan, että se hyödyttäisi heitä, Jonathan Yiah sanoo puhelinhaastattelussa.

Kartalla Liberia ja pääkaupunki Monrovia.
Kartalla näkyvät metsäalueet, joita Liberian ja Blue Carbonin sopimusluonnos koskee. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Liberiassa on uusia, edistyksellisiksi sanottuja maalakeja. Niiden pitäisi taata paikallisyhteisöille monia oikeuksia maa- ja metsävarojen hallintaan silloinkin, kun virallisia todistuksia maanomistuksesta ei ole.

Lain mukaan hallituksen pitäisi myös hankkia toimilleen yhteisöjen suostumus niin, että ihmiset ovat ehtineet perehtyä asiaan.

Nyt näin ei ole käymässä, vaan ihmisiltä ollaan viemässä oikeuksia ilman että heiltä ollaan edes kuultu, Yiah sanoo.

Blue Carbon -yritys lupaa sopimusluonnoksen mukaan työllistää liberialaisia. Yiah'n mukaan on epäselvää, mitä voisivat olla ne metsähankkeiden työpaikat, joista alueiden asukkaat hyötyisivät.

Silmälasipäinen mies ruudullisessa paidassa katsoo alaviistoon kohti kuvan etualalla olevaa tietokoneen näyttöä.
Jonathan Yiah työskentelee liberialaisessa Sustainable Development Institutessa. Kuva: Timo Kuronen / Siemenpuu-säätiö

Sopimusluonnos on jaettu joillekin Liberian kansainvälisille tukijoille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Myös Yle on nähnyt yhden version. Yle pyysi Blue Carbonilta kommenttia, mutta ei saanut vastausta.

Afrikan maat toivovat jättipottia

Niin sanotut vapaaehtoiset hiilimarkkinat voivat kohta olla jopa kymmenien miljardien eurojen bisnes. Näin ovat arvioineet suuret konsulttiyhtiöt.

Moni Afrikan maa haluaa nyt tarttua tilaisuuteen ja saada investointeja. Se johtuu osin siitä, että Afrikan markkinoiden potentiaalista tuottoa on hehkutettu valtavasti, sanoo hiilimarkkinoita seuraavan järjestön asiantuntija.

– Tällaiset luvut houkuttelevat joitakin maita ajattelemaan, että ne voivat tehdä hyvät rahat, sanoo politiikkavastaava Gilles Dufrasne Brysselissä toimivasta Carbon Market Watch -järjestöstä Ylelle.

On kuitenkin epätodennäköistä, että Afrikan maat saisivat hankkeista sellaisia tuottoja kuin joissakin raporteissa maalaillaan, Dufrasne sanoo.

Hänen mukaansa vaarana on, että maat hyppäävät nyt liikkuvaan junaan ja luopuvat luonnonvaroistaan ilman, että saavat niistä itse kunnon hyötyä.

Öljynporaustorneja meressä.
Öljyntuotantoa Arabiemiirikuntiin kuuluvan Dubain edustalla. Kuva on lokakuulta 2019. Kuva: AOP

”Arabiemiraatit kiillottaa imagoaan”

Dubailainen yritys on käynyt tänä vuonna ilmasto-ostoksilla useammassa Afrikan maassa. Liberian lisäksi ainakin Tansania ja Sambia ovat sopineet Blue Carbonin kanssa metsähankkeista.

Arabiemiirikunnat isännöi loppuvuonna YK:n ilmastokokousta. Sen on syytetty käyttävän tilaisuutta julkisuuskuvansa kiillottamiseen. Sanomalehti Le Monden mukaan myös Liberian metsäsopimus olisi tarkoitus julkistaa kokouksen yhteydessä.

Sopimus haisee viherpesulta, sanoo joukko kansalaisjärjestöjä eri maista.

Vielä ei tiedetä, mihin dubailainen yritys aikoo päästöyksiköitä myydä. Järjestöt kuitenkin epäilevät, että tarkoitus on kompensoida Dubain hallitsijoiden omien fossiilibisnesten päästöjä. Samalla yritys sanoo hillitsevänsä ilmastonmuutosta.

Ihmisiä aluksen kannella.
Ympäristöjärjestöillä on huoli, keskittyykö Arabiemiraattien isännöimä ilmastokokous riittävästi päästövähennyksiin. Kuva on öljyalan konferenssista Abu Dhabista vuodelta 2019. Kuva: Ali Haider / EPA

Arabiemiraatit on asettanut nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Se on investoimassa uusiutuvaan energiaan ja on julistanut kestävyyden tämän vuoden teemaksi.

Samaan aikaan se on kiihdyttämässä fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Ilmastotilastoja julkaisevan Climate Action Trackerin mukaan Arabiemiraattien ilmastotoimet ovat riittämättömiä, ja sen ilmastotavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdottomalta.

– Jos jokin maa aikoo sekä laajentaa fossiilituotantoaan että vähentää päästöjään, välissä on perustavanlaatuinen katkos. Se tarkoittaa, että maan on pakko käyttää kompensaation tai hiilen talteenoton kaltaisia keinoja, sanoo Carbon Market Watchin Gilles Dufrasne.

Ilmastokokouksen alla Arabiemiraatteja on arvosteltu myös esimerkiksi siitä, että kokouksen puheenjohtajana on valtion öljy-yhtiön toimitusjohtaja. Brittilehti The Guardianin mukaan yhtiöllä on ollut muun muassa pääsy ilmastokokouksen toimiston sähköposteihin.

Liberian presidentti George Weah väkijoukon ympäröimänä.
Liberian presidentti George Weah pyrkii jatkokaudelle lokakuun vaaleissa. Weah on kuvassa keskellä lippalakki kädessään. Kuva: EPA-EFE

Liberiassa pelätään konflikteja

Liberiassa kysytään, kuka nopeasti edenneestä sopimuksesta hyötyy.

Parin kuukauden päästä pidetään vaalit. Moni spekuloi, että hallitus ja jalkapallotähtenäkin tunnettu presidentti George Weah ovat tarvinneet rahaa uudelleenvalintakampanjaansa.

– Muuten ei voi käsittää, miksi hallitus on horjuttamassa niitä oikeuksia, joista se itse sääti lailla viisi vuotta sitten, Jonathan Yiah kuvaa ihmisten ajatuksia.

Sopimusluonnoksen mukaan Liberian hallitus saa päästöyksiköiden tuotoista pienen siivun, josta sen pitäisi antaa osa paikallisille yhteisöille. Tarkoista summista ei ole toistaiseksi mitään tietoa.

Junaraiteet halkovat metsää.
Liberian metsät hupenevat nopeasti sekä laillisten että laittomien hakkuiden takia. Kuvassa on rautamalmikaivoksen rautatie Nimbassa, Pohjois-Liberiassa. Kuva: jbdodane / AOP

Dubaissa sopimuksen on kehuttu suojelevan Liberian metsiä. Metsäasiantuntija Jonathan Yiah arvioi, että tiettyjen metsien suojeleminen vain siirtää hakkuupainetta toisaalle.

Hän pelkää myös, että sopimus kylvää eripuraa Liberiassa, joka yhä toipuu 20 vuotta sitten päättyneestä sisällissodasta.

– Suojelun myötä metsistä elantonsa saaneet joutuvat siirtymään uusille alueille. Tulokkaiden ja vanhojen asukkaiden kesken voi syntyä konflikteja maasta, Yiah sanoo.

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 28.8.2023 klo 23 asti.

Kuuntele Uutispodcastista, miten käy syksyn ilmastokokouksen, kun sitä vetää öljy-yhtiön pääjohtaja:

Maailma palaa, mutta vauhdittaako se ilmastotoimia?