Miehiä ja naisia koskevat eri säännöt, kun he istuvat tukanleikkuuseen ennen inttiä. Asiaan saattaa kuitenkin tulla muutos: tasa-arvovaltuutettu on pyytänyt Puolustusvoimilta uutta selvitystä ulkonäköä koskevista säännöksistä.
Varusmiespalvelusta suorittavan miehen hiukset on oltava lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Myös parta ja viikset on kielletty. Sen sijaan naisten hiusten pituutta ei rajoiteta, kertoo Yleinen palveluohjesääntö vuodelta 2017.
Miehiä ja naisia koskeviin säännöksiin kohdistuva ristiriita on ollut moneen kertaan sekä eduskunnan oikeusasiamiehen että tasa-arvovaltuutetun pöydällä.
– Tasa-arvovaltuutetulta pyydetään säännöllisesti näkemystä miesten ulkonäköä, kuten hiusten pituutta sekä parran ja viiksien sallimista koskeviin säännöksiin asepalveluksessa ja sotilasviroissa, kertoo tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen sähköpostitse Ylelle.
Hiltunen on kesäkuussa pyytänyt Puolustusvoimilta asiasta uutta selvitystä ja arvioi asiaa selvityksen saapumisen jälkeen.
Yle kysyi asiasta Puolustusvoimilta useita kertoja, mutta sieltä ei vastattu kysymyksiin.
Useita kanteluita hiusten pituudesta
Ensimmäiset naiset astuivat armeijan harmaisiin syksyllä 1995. Sukupuolierottelu hiusten suhteen on edelleen olemassa. Puolustusvoimat sanoo edistävänsä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Sukupuoli määritellään Puolustusvoimissa juridisen sukupuolen perusteella.
Puolustusvoimien ulkonäkölinjaukset uudistuivat viimeksi vuonna 2017. Uudistuksessa linjattiin aiempaa tarkemmin sotilaan hiustyylistä ja kampauksesta.
Uudistuksessa kiellettiin irokeesit, hiuskuviot ja räikeät värjäykset. Parta ja viikset säilyivät kiellettyinä.
Ohjesäännössä kuitenkin korostetaan, ettei ketään voi pakottaa siilitukkaan tai ajamaan päätä kaljuksi. Aiemmassa ohjesäännössä mainintaa ei ollut.
Muualla maailmassa säännöt eivät ole aina yhtä tiukat kuin Suomessa.
Naisille pitkät hiukset sallitaan. Palveluksessa hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana, vaan ne on pidettävä kiinni esimerkiksi nutturalla tai sidottuna letillä.
Sääntöjä perustellaan sillä, että sotilaan olemukselta edellytetään siisteyttä. Toisaalta niihin vaikuttavat myös käytännön asiat: esimerkiksi kaasunaamari ei välttämättä istu tiiviisti kasvoille ison parran ja viiksien kanssa.
Naisten lepsumpaa hiussääntöä Puolustusvoimat on perustellut positiivisella erityiskohtelulla. Tarkoituksena on naisten identiteetin säilyttäminen.
Oikeusasiamiehelle on tehty useita kanteluja hiusten pituutta koskevien määräysten erilaisuudesta. Tuorein ratkaisu on vuodelta 2019. Siinä oikeusasiamies suhtautuu kriittisesti siihen, voidaanko samoissa sotilastehtävissä toimiville henkilöille asettaa erilaisia ulkonäkövaatimuksia.
Muualla maailmassa säännöt eivät ole aina yhtä tiukat kuin Suomessa. Ruotsissa sekä miehet että naiset saavat pitää hiuksensa pitkinä, ja lyhyet viikset ja parta sallitaan.
Yhdysvalloissa miesten pitää pitää hiuksensa kaljuna tai siilimallisena, mutta naisille sallitaan pitkät hiukset. Viikset on kuitenkin sallittu. Myös parta hyväksytään, jos sille on uskonnollinen syy.
Varusmiehiä ja vapaaehtoisia naisia hiussääntö ei ole liiemmin häirinnyt
Varusmiehet ja vapaaehtoiset naiset ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä ulkonäkösääntöihin.
Puolustusvoimat kysyi asiaa varusmiespalveluksesta kotiutuneilta miehiltä ja naisilta tasa-arvotutkimuksessa vuosina 2016 ja 2017. Suurin osa vastanneista piti nykykäytäntöä hyvänä.
Reilu viidesosa miehistä ja naisista toivoi, ettei kummankaan sukupuolen hiusten pituutta rajoitettaisi. Naisista vain kuusi prosenttia kannatti käytäntöä, jossa myös naisten pitäisi leikata hiuksensa. Miehistä tätä kannatti 11 prosenttia.
Varusmiesliiton puheenjohtajan Elina Riutan mukaan liitolle ei ole tullut ulkonäkösäännöistä yhteydenottoja. Hän ajattelee silti, että hiussääntö voisi olla sukupuolineutraali.
– En näe käytännön esteitä sille, mikseivät miehet voisi pitää palveluksessa pitkiä hiuksia, jos ne on kiinnitetty palvelusohjesäännön mukaisesti, Riutta sanoo.
Asevelvollisuuden uudistuminen lisää painetta muutokselle. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo kehittää asevelvollisuutta ja laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa.
Alkuvuodesta edellisestä hallituksesta arvioitiin, että koko ikäluokan kutsunnat otetaan käyttöön mahdollisesti vuonna 2025. Puolustusvoimien viestinnästä vahvistetaan Ylelle, että kokeilu alkaa jo ensi vuoden puolella. Uudenmaan, Lapin ja Hämeen alueella naisille ei enää järjestetä erillisiä valintatilaisuuksia.
Riutan mielestä ohjesääntöä pitäisi tarkastella uudestaan jo pian, kun koko ikäluokan yhteisiä kutsuntoja kokeillaan. Samansuuntaisesti ajattelee myös tasa-arvovaltuutettu.
– Mikäli naisten asepalvelus tulevaisuudessa laajenee, niin varmasti myös palvelusohjesääntöä tässä yhteydessä päivitetään, kirjoittaa tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen sähköpostitse.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 25.8. kello 23:een saakka.