Lennot Helsinki-Vantaalta Kemiin, Kokkolaan, Kajaaniin, Jyväskylään ja Joensuuhun ovat uhattuna. Ne ovat olleet mahdollisia, koska valtio on tukenut koronapandemiasta lähtien tappiollisia lentoreittejä vuosittain 19-20 miljoonalla eurolla.
Nykyiset lennot päättyvät huhtikuun lopussa.
Mikäli hallitus mielii, että lennot sen jälkeen jatkuvat, uusi kilpailutus on käynnistettävä jo lokakuussa. Kilpailutus kestää useita kuukausia, koska sille on ensin saatava hyväksyntä EU:sta ja myös lentoyhtiöt tarvitsevat aikaa tarjouksen tekemiseen.
Käytännössä lentojen jatkamisesta tulisikin päättää jo syyskuun puolivälissä hallituksen budjettiriihessä, jossa käsitellään ensi vuoden valtion budjettia.
Kiire tulee, jos hallitusohjelmasta halutaan pitää kiinni.
Hallitusohjelmaan on nimittäin kirjattu kolmen tunnin saavutettavuustavoite. Se tarkoittaa, että Suomen jokaisesta kolkasta pitäisi päästä pääkaupunkiin tuossa ajassa.
Kunnianhimoinen tavoite toteutuu jo melkein joka paikasta Käsivarren Lappia lukuunottamatta. Esimerkiksi Utsjoelta ehtii lähes tavoiteajassa Helsinkiin, sillä lähimmältä kentältä Ivalosta pääsee alle kahdessa tunnissa Helsinki-Vantaalle.
Juna on vaihtoehto vain osittain
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) sanoi maanantaina, että ministeriössä selvitetään, voitaisiinko osa ostolennoista korvata busseilla tai junilla. Ministerin mukaan rahaa ei ole nykyiseen lentomäärään.
Kolmen tunnin tavoite ei kuitenkaan toteudu maakuntalentoja lopettamalla, ellei samaan aikaan perusteta sujuvia matkaketjuja, jolloin osa matkasta tehdään lentäen ja osa jollakin muulla kulkuneuvolla. Tätä vaihtoehtoa myös ministeriössä tutkitaan.
Finnair ja VR ovat tehneet aiesopimuksen yhteistyöstä, jolloin matka voisi sisältää lennon lisäksi junamatkan kotimaassa. Toistaiseksi sopimus ei ole edennyt käytännön toimiin.
Yllä olevassa kuvasta näet Suomen paikkakuntia sekä arvion siitä, toteutuisiko hallituksen kolmen tunnin tavoite ilman lentoyhteyksiä.
Kemiin, Kokkolaan, Kajaaniin, Jyväskylään ja Joensuuhun lennetään valtion ostopalveluna. Muualle lennetään markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Kartassa ei ole pohjoisimpia kuntakeskuksia, koska niistä ei ole mahdollista päästä Helsinkiin tavoiteajassa muutoin kuin lentämällä.
Jos esimerkiksi Kajaanista loppuisivat reittilennot, sieltä olisi mahdotonta päästä Helsingissä aamupäivällä pidettävään kokoukseen. Pelkkä yhdensuuntainen junamatka kestäisi kuusi tuntia.
Vaihtoehtona olisi ajaa Kuopion tai Oulun lentoasemalle ja lentää Helsinki-Vantaalle, mutta työpäivä venyy väistämättä pitkäksi.
Miten ostolentoja voitaisiin korvata?
Valtio ostaa tällä hetkellä lentoja viidelle maakuntakentälle. Pandemian jälkeen matkustus on elpymässä, ja se näkyy myös maakuntakenttien matkustajamäärissä.
Jyväskylässä lentojen korvaaminen junalla onnistuisi helpoimmin. Kaupunkiin on jo nyt varsin hyvin korvaavia yhteyksiä, ja valtion rahoitusta tarvittaisiin todennäköisesti uusien varhaisaamun ja iltayön junavuorojen tukemiseen.
Kajaaniin ja Joensuuhun lentomatkustus on elpynyt ripeästi pandemian jälkeen. Kajaanin kotimaan lennoilla on matkustanut tammi-heinäkuun välisenä aikana 22 471 matkustajaa, ja kasvua viime vuodesta on lähes neljännes. Joensuun ja Helsinki-Vantaan väliä on samassa ajassa kulkenut 20 268 matkustajaa, kasvua vuodesta 2022 on peräti 82 prosenttia.
Mikäli ostolentojen reittejä karsitaan, Kajaaniin ja Joensuun lennoilla on parhaimmat mahdollisuudet jatkua markkinaehtoisesti. Tämä tosin edellyttää, että alueiden matkailuorganisaatiot onnistuvat houkuttelemaan enemmän lentäen saapuvia turisteja Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.
Kemi-Tornion lentoliikennettä piristää rakenteilla oleva biotuotehdas, mikä näkyy matkustajamäärien kasvuna erityisesti alkuviikon ja perjantain lennoilla. Lentomatkustajien määrä on lisääntynyt vuodessa lähes 40 prosentilla.
Kemin lentojen korvaaminen edellyttäisi korvaavan kuljetuksen järjestämistä Oulunsalon kentälle. Bussilla matkaan kuluu lähes kaksi tuntia, joten kolmen tunnin saavutettavuus toteutuisi enää niukasti.
Kokkola-Pietarsaaren lentomatkustajilla vaihtoehtona olisi kulkea Helsinkiin Vaasan kautta, mikäli hallitus päätyisi lakkauttamaan ostolennot.
Kentällä on kirjattu tänä vuonna huikea 138 prosentin kasvu matkustajamäärissä, mutta matkustajia on ollut tammi-heinäkuussa silti vähän, vain 14 772.
Jos lennot loppuvat, kenttäkin voidaan sulkea
Lentojen loppuessa uhattuna on myös lentoasema. Finavia lopetti Varkauden lentoaseman ylläpitämisen vuoden 2015 lopussa, kun säännölliset reittilennot kentälle olivat päättyneet paria vuotta aiemmin.
Hallituksen tavoiteena on kuitenkin säilyttää Finavian nykyinen lentoasemaverkosto.
Lentoaseman sulkeminen olisi lyhytnäköistä toimintaa tilanteessa, jossa muutaman vuoden kuluttua on odotettavissa isoja muutoksia kotimaan lentoliikenteessä.
Vuosikymmenen lopulla liikenteeseen tulevat sähkölentokoneet ovat niin halpoja operoida, että lentäminen on kannattavaa markkinaehtoisesti monilta nykyistä pienemmiltäkin kentiltä.
Lisää öitä lentokenttähotellissa
Varsinkin maakuntien vientiteollisuudelle nykyinen epävarmuus lentojen jatkumisesta kevään jälkeen on myrkkyä. Ne eivät tällä hetkellä tiedä, onko vaikkapa Kokkolasta tai Joensuusta mahdollista ehtiä aamulla lähtevälle Euroopan lennolle, vai pitääkö työntekijän matkustaa Helsinki-Vantaalle jo edellisenä iltana.
Kuin sattumalta lentoasemalle valmistuu ensi vuonna 13-kerroksinen hotelli, josta on tulossa 700 hotellihuoneella Suomen suurin.
Satunnaisesti matkustavalle yö lentokenttähotellissa voi olla jopa elämys. Viikoittain Euroopassa reissaavalle työntekijälle matka-ajan pidentyminen merkitsee perhe-elämän näivettymistä, jos viikottaisiin työmatkoihin sisältyy kaksi ylimääräistä hotelliyötä.
Ajan myötä huonot yhteydet merkitsevät joko koko yrityksen siirtymistä parempien yhteyksien äärelle, tai ainakin työntekijöiden lisääntyvää vaihtuvuutta. Esimerkiksi Varkauden talousalueella suorien lentojen loppuminen kymmenen vuotta sitten johti nopeasti vientiteollisuuden vähentymiseen.