Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist on huolestunut heikentyvästä taloussuhdanteesta, joka on alkanut heijastua työmarkkinoille työttömyyden nousuna.
– Tilastokeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työllisenä oli heinäkuussa 62 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyys on kääntynyt voimakkaaseen laskuun erityisesti miehillä, jotka työskentelevät suhdannevaihteluille herkillä toimialoilla, Appelqvist toteaa.
Naisten työllisuus taas on säilynyt aika lailla vakaana. Appelqvistin mukaan miesten työttömyyden kasvu heijasteleekin talouden tämänhetkistä epätasapainotilannetta.
– Palvelualat ovat toistaiseksi vetäneet aika hyvin ja kannatelleet suhdannetta kokonaisuudessaan. Sen sijaan miesvaltaisemmat, suhdanneherkemmät alat, ennen kaikkea rakentaminen ja enenevästi myös teollisuus, niissä suhdannetilanne on aika huono, mikä varmaan vaikuttaa tuohon miesten ja naisten työllisyyseroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan heinäkuun lopussa oli yhteensä 278 700 työtöntä työnhakijaa. Luku sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Määrä on 6 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 14 000 enemmän kuin edellisessä kuussa.
Avoimissa huono suunta
Appelqvistin silmään pistää työllisyystilastoissa etenkin avoimien työpaikkojen määrän lasku. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 101 800 työpaikkaa, mikä on peräti 59 200 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
– Se on siinä mielessä huono merkki, että se kertoo työvoiman kysynnän laskusta. Työllisyyys voi olla jatkossa heikkenemässä entisestään. Toistaiseksi työllisyystilanne kokonaisuudessaan ei ole surkea, mutta näkymä loppuvuodelle ja talvelle näyttää vaikealta.
Appelqvistin mukaan ilmeisin murheenkryyni toimialoista on rakentaminen. Asuntomarkkinat on törmännyt aika lailla seinään ja rakentaminen supistuu voimakkkaasti. Myös teollisuuden veto on heikentynyt ja kotitalouksien vaikeudet alkavat enenevästi heijastua kaupan toimialalle.
– Tilanne on vaikea monella toimialla. Palvelut on toistaiseksi ollut positiivinen valopilkku taloudessa ja edelleen on, mutta iso kysymysmerkki on, tarttuuko heikkenevä suhdanne myös palveluihin syksyn ja talven aikana.
Ylen Aamu-tv:ssä tiistaiaamuna haastateltu alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että eri aloista
vaikeuksia on lähinnä rakennusalalla. Sen tilanteesta ei edes tiedetä koko totuutta.
– Erityisesti rakennusala kärsii nyt tästä taantumasta. Siellä on tullut valtavasti lomautuksia sekä työttömyyttä. Emme edes näe koko totuutta tilastoista, koska rakennusalalla on ollut valtavasti ulkomaista, määräaikaista työvoimaa, joka on lähtenyt Suomesta mahdollisesti takaisin.
Muuten työllisyys pitää Pylkkäsen mukaan pintansa, vaikka tuotannon kasvun ennustetaan jäävän vähäiseksi.
– Rakennusalaa lukuunottamatta näyttää sillä tavalla hyvältä ja maltilliselta, että ei suuria muutoksia.
Hallitus ei ehdi hätiin
Maan hallitusta huudetaan yleensä hätiin kaikkeen mahdolliseen. Appelqvist ei kuitenkaan usko, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ehtii puuttumaan akuuttiin työllisyystilanteen heikkenemiseen.
– Kotimaiset politiikkatoimet ovat vasta valmistelussa ja niiden vaikutuksia nähdään aikaisintaan ensi vuonna. Hyvässä lykyssä suhdannetilanne on silloin jo kääntynyt parempaan.
– Politikkatoimien ajoitus suhdanteiden mukaan on vaikeaa, ellei mahdotonta ja yleensä onnistuu lähinnä hyvällä tuurilla.
Appelqvistin mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot ja rahapolitiikan kiristykset ovat selkeästi nykyisen taloustilanteen taustalla euroalueella.
– Nyt nähdään sitä, johon EKP on politiikkatoimillaan tietoisesti pyrkinyt eli hidastamaan ylikuumentunuttta inflaatiotilannetta nostamalla korkoja ja kiristämällä rahapolitiikkaa. Se on yksi merkittävä suhdannejarru euroalueella ja Suomessa.
Appelqvist ei kuitenkaan odota EKP:lta esimerkiksi pikaista rahapolitikan hölläämistä ja korkojen laskua.
– EKP:n toimet ovat toistaiseksi olleet hyvin perusteltuja. Totta kai toiveena on, että inflaatio rauhoittuu ja päästään jossain vaiheesa hölläämään rahapoltiikkaa. Mutta niin kauan kuin inflaatio ylittää keskuspankin tavoitteen, emme voi ruveta keskuspankkia hirveästi sättimään siitä, että se toteuttaa omaa mandaattiaan. Rahapolitiikan löysäys ja korkojen lasku saattavat olla edessä ensi vuonna.
Pitääkö meidän kaikkien vain siis kärvistellä suhdannekurimuksessa?
– Kärvistellä on yksi tapa kuvata tätä. Mutta ei kannata unohtaa, että talouskehitys on ollut tänä vuonna pikemmin odotuksia parempaa. Viime vuoden lopulla pelättiin paljon pahempaa ja ajateltiin, että talous sukeltaa taantumaan. Sitä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Suhdannetilanne on nyt selkeästi viilentynyt, mutta edelleen on epäselvää, kuinka heikoksi tilanne menee. Ei välttämättä dramaattisen heikoksi, Appelqvist arvioi.