Moni lammastilallinen on tänä vuonna harkinnut tilanpidon lopettamista susien tiloille tekemien hyökkäysten vuoksi.
Sudet ovat hyökänneet tänä kesänä ainakin kurikkalaisen ja kokkolalaisen lammastilan laitumille. Kurikan Jurvassa susi raateli kuoliaaksi lähes 30 lammasta. Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela kertoo, että yhteydenottoja tulee viikottain.
– Joka viikko saan tietoa uudesta vahingosta. Lisäksi maisemahoidon eli perinnebiotooppien pinta-alojen leikkaukset vaikuttavat. Paine on yrittäjillä kova, ja lopettamiskynnys on matalalla, Jokela sanoo.
Suomen Lammasyhdistyksen mukaan sudet ovat tänä vuonna käyneet lampaiden kimppuun aiempaa useammin. Hyökkäykset ovat poikkeuksellisesti alkaneet jo keväällä ja jatkuvat varsinkin syksyllä iltojen pimetessä.
Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Jokela summaa, että tilallisia turhauttaa suojautumiskeinojen puute. Esimerkiksi susiaidasta on huonoja kokemuksia.
– Ne eivät ole pidätelleet susia. Eläin on mennyt joko lankojen välistä tai kaivanut tiensä niiden ali, Jokela kertoo.
Jurvassa esimerkiksi pässit laidunsivat keskellä Sarvijoen kirkonkylää. Yksi pässinraato oli vain kolmekymmentä metriä kirkon rappusista.
Samalla menetettiin vuosikymmenten jalostustyö eli useita harvinaisia suomenlampaan isälinjoja. Laitumella oli susiaita.
Aitojen rakentaminen ja ylläpito on haastavaa
Suomessa lampaita laidunnetaan pääsääntöisesti luonnonlaitumilla, jotka ovat kaukana asutuskeskuksista. Maastot ovat haastavia: kivikkoa, kalliota ja metsää. Susiaitojen rakentaminen ei ole aina mahdollista.
– Ulkosaaristo on turvallisimpia paikkoja lampaille. Mantereella tai lähellä mannerta olevat laitumet ovat sellaisia, että me nukutaan toinen silmä auki joka yö, kertoo Janne Jokela.
Keski-Pohjanmaalla susiaitoja ei ole kovin paljon. Muualla Suomessa niitä käytetään yleisemmin, koska siellä susivahinkoja sattuu enemmän. Lammasaitoina käytetään joko perinteistä lammasverkkoa tai susiaitoja.
Susiaidoissa on useita lankoja, joissa kulkee sähkö. Tällaiset aidat ovat haastavia hoitaa ja ylläpitää. Esimerikiksi ruohikon niitto vaatii yhden miehen työpanoksen.
Rantalaitumille taas susiaidat eivät sovi, sillä pahimmassa tapauksessa vesi nousee sähköaidan tasolle.
Ulkomailla perinteisesti laitumilla paimentavat lammaspaimenet ovat Jokelan mukaan liian kalliita.
– Susi on susi, ja niitä on liika paljon. Susien määrää pitäisi nykyisestä karsia, katsoo Janne Jokela.
Susikannan painopiste on jo vuosia ollut läntisessä Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan susikanta on kasvanut viime vuodesta seitsemän prosenttia. Susien määräksi arvioidaan noin 300.