Näin voisi tapahtua Suomessa vuonna 2035:
Munuaissairauksista kärsivä potilas on kotihoidossa. Hänellä on kiinalainen hoitolaite. Laite kuitenkin hakkeroidaan antamaan vääriä arvoja, ja potilaan kunto romahtaa. Henki on vaarassa.
Esimerkki on yksi suomalaisten tutkijoiden laatimista tulevaisuusskenaarioista. Niissä kuvataan ongelmia, joita voi aiheuttaa liika taloudellinen riippuvuus suurvalloista, tässä tapauksessa Kiinasta.
– Kiina panostaa tällä hetkellä todella paljon korkean teknologian tuotteisiin. On mahdollista, että se pystyy tuottamaan edullisesti esimerkiksi kotidialyysilaitteita. Jos niissä on internetkytkentöjä, niihin voi liittyä tietoturvariskejä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Hän on yksi instituutin julkaiseman uuden raportin tekijöistä. Siinä pohditaan Suomen ja Ruotsin riippuvuuksia Kiinasta, mutta jossain määrin myös Yhdysvalloista.
Raportin esimerkit koskevat enimmäkseen Kiinaa. Kehittyneen teknologian alalla kuten tulevien ilmavoimien hävittäjien huollossa Suomi on kuitenkin riippuvainen Yhdysvalloista.
Säästöpaineet voivat ajaa riskihankintoihin
Elina Sinkkosen mukaan esimerkiksi sairaalalaitteisiin liittyviä riskejä lisää se, että Suomella on terveydenhuollossa paineita tehdä säästöjä. Niitä nykyinen hallituskin aikoo toteuttaa.
Kilpailutuksessa voidaan päätyä esimerkiksi kiinalaiseen edullisempaan laitteeseen. Tällä hetkellä Suomessa tuijotetaan raportin tekijöiden mukaan liikaa euromääriin ja valitaan vain yksi voittaja.
– Sitten ollaan pulassa, jos vaikka omat varmuusvarastot loppuvat, Sinkkonen sanoo.
Kiina-riippuvuuden riski liittyy myös Kiinan omaan politiikkaan. Kiinan retoriikka ja toiminta Taiwania kohtaan on muuttunut yhä uhkaavammaksi.
Jos Kiina miehittäisi Taiwanin, Suomelle voisi tulla kiire irtautua Kiinasta. Riippuvuus elintoimintoja ylläpitävistä kiinalaisista laitteista tekisi siitä vaikeaa – jos tällaisia riippuvuuksia päästetään syntymään.
Tutkijat kehottavat Suomea pohtimaan kilpailutuksia uusiksi.
– Kilpailutuksessa pitäisi ottaa huomioon muutkin tekijät kuin hinta. Voisi esimerkiksi valita kaksi tai kolme tuottajaa yhden sijaan tehtäessä jonkin ison sairaalan hankintoja, Sinkkonen sanoo.
Kiina-riippuvuus on paljon suurempaa kuin Venäjä-riippuvuus
Kiina-riippuvuuksien taustalla on Kiinan kasvu ja nousu pikku hiljaa kansainväliseksi talousmahdiksi. Viime aikoina on kerrottu myös talouskasvun hiipumisesta, mutta esimerkiksi sähköautojen vienti maailmalle kasvaa hurjaa vauhtia.
– Länsimaat ovat itsekin olleet tukemassa globalisaatiota ja siten luomassa näin jälkikäteen ajateltuna turhankin haavoittuvaisia tuotantoketjuja, Sinkkonen sanoo.
Suomen kytkös Kiinaan on paljon merkittävämpi kuin kytkös Venäjään. Venäjä-riippuvuudessa on ollut kyse lähinnä energiasta, sanoo Kiina-tutkija Liisa Kauppila Turun yliopistosta. Myös hän on yksi Ulkopoliittisen instituutin raportin kirjoittajista
– Riippuvuus Kiinasta on valtavaa. Kiinalla on niin hallitseva rooli toimitusketjuissa sellaisillakin aloilla, joista ei esimerkiksi mediassa paljoa puhuta, kuten vedenpuhdistuksessa käytettävien kemikaalien ja komponenttien kohdalla, Kauppila sanoo.
Riskeistä on viime aikoina myös puhuttu paljon, etenkin vihreän siirtymän ja akkuteollisuuden tarvitsemien harvinaisten metallien kohdalla, ja vaadittu jopa irtautumista niistä kokonaan.
Siitä huolimatta tuonti Kiinasta EU-alueelle kaksinkertaistui vuosina 2018-2022.
– Yleisen riskitietoisuuden on muututtava, sanoo Kauppila.
Suomi ei valvo lainkaan tiettyjä kiinalaissijoituksia
Tutkijoiden mukaan täysi irtautuminen Kiinasta on epärealistista. Eikä riippuvuuksien vähentäminenkään ole helppoa.
Vaikeinta se on tutkijoiden mukaan teknologisissa riippuvuuksissa. Riippuvuuksia voitaisiin kuitenkin vähentää valvomalla tarkemmin ulkomaisia omistuksia.
Suomessa lainsäädännöllä ei valvota lainkaan niin sanottuja greenfield-investointeja. Se tarkoittaa, että ulkomainen yritys perustaa Suomeen suoraan yrityksen sen sijaan, että ostaisi Suomesta yrityksen.
Esimerkki greenfield-investointihankkeesta on Kemiin vireillä ollut biojalostamo Kaidi, jonka olisi perustanut kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group. Hankkeen lupaprosessi kuitenkin keskeytyi alkuvuonna.
Elina Sinkkonen muistuttaa, että Kiina voi vuoden 2017 tiedustelulain myötä velvoittaa kiinalaiset yksilöt ja organisaatiot avustamaan tarvittaessa valtiota tiedustelutoimijoina.
– Näin ollen suomalaisiin liittyvää tietoa saattaa siirtyä Kiinaan Suomessa toimivan kiinalaisomisteisen yrityksen kautta, jos Kiinan valtio niin vaatii, Sinkkonen sanoo.
Hänen mukaansa on mahdollista, että autoritaarisessa Kiinassa tapahtuu nopeita talouden ja politiikan muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa kiinalaisomisteisiin yrityksiin myös Pohjoismaissa.
Ruotsi on paljon kriittisempi kiinalaisia sijoituksia kohtaan
Ruotsissa tulee joulukuussa voimaan lakiuudistus, jonka myötä kriittisille aloille kohdistuvista yritysostoista tai greenfield-investoinneista on ilmoitettava viranomaisille. Linjaus koskee myös ruotsalaisia sijoittajia.
– Ajatus on, että sitä kautta voidaan valvoa bulvaaneja eli esimerkiksi estää se, että joku kiinalainen investoija pääsisi välimiehen kautta kiinni johonkin tärkeään alaan, Kauppila sanoo. Hän on kirjoittanut aiheesta raportin Ruotsin kansalliselle Kiina-tutkimuskeskukselle.
Kauppilan mukaan Ruotsin linjaus on Euroopan mittakaavassa jopa protektionistinen eli omaa taloutta suojeleva.
– Kehitys on kiinnostavaa, sillä Ruotsi on ollut vapaan markkinatalouden linnake. Maassa ei ole ollut vuosikymmeniin minkäänlaista yritysostojen seurantaa. Nyt se menee nollasta sataan, Kauppila sanoo.
Tutkijat peräävät arvokeskustelua
Samalla kun tutkijat toivovat parempaa tietoisuutta riskeistä, he toivovat myös arvokeskustelua siitä, minkälaisiin muutoksiin Suomen ja Ruotsin kaltaisissa yhteiskunnissa ollaan valmiita.
– Jos aletaan hirveästi kiristää lainsäädäntöä, voidaan kysyä, olemmeko sen jälkeen enää vapaa talous vai muutummeko mekin yhä enemmän Kiinan kaltaisiksi, Liisa Kauppila huomauttaa.
Myös Elina Sinkkonen kehottaa pohtimaan, minkälaisiin ratkaisuihin Suomessa ollaan valmiita Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi esimerkiksi mineraalien suhteen.
EU on linjannut, että Euroopan on kasvatettava omavaraisuutta harvinaisten maametallien suhteen. Myös Suomessa ja Ruotsissa on harvinaisten maametallien esiintymiä, ja useita uusia kaivoshankkeita on vireillä. Niiden toteutukseen liittyy paljon haasteita.
– Pitäisi olla valmiita keskustelemaan siitä, haluammeko me näitä kaivoksia. Niiden avaamiseen voi mennä vuosikymmeniä, niihin liittyy luontoarvoja ja perustaminen on erittäin kallista, Sinkkonen sanoo.
Riippuvuuksien vähentämisestä pitäisi tutkijoiden mukaan käydä mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen keskustelu.