Intia laskeutui onnistuneesti Kuuhun neljäntenä valtiona ihmiskunnan historiassa

Intia sai revanssin vuoden 2019 epäonnistumisesta, kun Chandrayaan-3-laskeutuja onnistui pehmeässä laskeutumisessa Kuun pinnalle.

  • Johannes Blom

Intia on onnistunut pehmeässä laskeutumisessa Kuun pinalle. Aiemmin samassa ovat onnistuneet vain Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina.

Edellisen kerran pehmeässä kuulaskeutumisessa onnistui vuonna 2018 Kiinan Chang’e 4 -luotain, joka oli samalla myös ensimmäinen Kuun ”pimeällä” eli pois Maasta katsovalle puolelle.

Nyt Kuun kilpajuoksun superviikoksi kaavailtu kahden pehmeän laskeutumisen viikko alkoi huonosti, kun venäläinen Luna-25-laskeutuja tuhoutui törmättyään Kuun pinnalle. Pehmeällä laskeutumisella tarkoitetaan laskeutumista, jossa luotain säilyy toimintakuntoisena.

Grafiikka näyttää luotaimen laskeutumisen kuuhun.
Kuva: Maija Hurme / Yle

Myös Intian edellinen yritys päättyi huonosti, kun vuonna 2019 Chandrayaan-2-laskeutuja hajosi törmättyään Kuun pintaan. Syynä oli ilmeisesti laskeutujan äkillinen ympäripyörähdys kriittisellä hetkellä.

Tällä kertaa aluksen itsenäinen ohjausjärjestelmä onnistui tehtävässään hienosti ja laskeutumismoduuli kosketti hallitusti Kuun pintaa noin kello 15.30 Suomen aikaa.

Moniulotteisella lennolla kolme tärkeää laitetta

Intia laukaisi Chandrayaan-3:n kohti Kuuta Sriharikotan avaruussatamalta heinäkuun puolivälissä.

Grafiikka näyttää kantoraketin ja sen kärjessä olevan hyötykuorman.
Kuva: Maija Hurme / Yle

Kantoraketin hyötykuormana oli kolme tärkeää tieteellistä instrumenttia. Laskeutujan ja mönkiän parivaljakko irtosi kantomoduulista 17. elokuuta. Kantomoduuli jatkaa matkaansa nykyisellä kiertoradalla kuukausia tai vuosia tutkien eksoplaneettoja.

Moduuliin jäi irtautumisen jälkeen paljon enemmän polttoainetta kuin aiemmin uskottiin. Siksi Isro ei vielä osaa tarkasti arvioida kauanko alus jaksaa puurtaa radallaan.

Grafiikka näyttää laskeutuja Voikramin, mönkijän ja kuljetusmoduulin.
Kuva: Maija Hurme / Yle

Laskeutuja ja sen kuljettama mönkijä laskeutuivat Kuun tutkimattomalle etelänapaseudulle. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, keräävät laitteet tietoa ympäristöstään yhden Kuun päivän eli noin 14 Maan vuorokauden ajan.

Kuun etelänapaan kohdistuu nyt paljon kiinnostusta varjojen ja valon vuoksi. Alueella on pysyvästi varjoisia kohtia, joiden kraattereista etsitään muinaista jäätä, sillä vesi olisi äärimmäisen tärkeää, jos Kuu mielitään miehittää tulevaisuudessa.

Toisaalta seudulla on myös alueita, jonne aurinko porottaa aina. Niissä olosuhteet ovat vähän vähemmän armottomia kuin muualla kylmän kiertolaisemme pinnalla. Aurinko takaa lisäksi energiaa ympäri Kuun vuorokauden.

Katso koko lähetys laskeutumisesta tästä:

Oikaisu 23.8. klo 17.40. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että Kuuhun lähetetyt laitteen palaisivat maahan.