Suomirockin jättiläinen jättää jäähyväiset – nämä vaiheet Popedan urasta on hyvä tietää

Yli 45 vuoden taipaleeseen mahtuu useita kokoonpanomuutoksia ja hetki, jonka vuoksi Popeda oli lähellä hajoamista.

Kuvassa rockyhtye Popeda vuonna 1988.
Popedan matka on ollut tapahtumarikas. Tältä bändi näytti vuonna 1988. Takarivissä seisovat Timo Tapaninen (vas.), Pate Mustajärvi ja Kari Holm. Edessä Costello Hautamäki (vas.), Jukka Järvinen ja Jyrki Melartin. Kuva: Jouko Järvinen
Manu Saarela

Yksi Suomen pitkäaikaisimmista ja suosituimmista rock-bändeistä Popeda esiintyy viimeistä kertaa yhdessä huomenna lauantaina. Keikka järjestetään Ratinan stadionilla Tampereella.

Bändi on ollut koossa yli 45 vuoden ajan, joten matkan varrelle on mahtunut monenlaista.

Keräsimme tähän juttuun yhtyeen historian kriittisimpiä hetkiä ja merkittävimpiä käänteitä.

Asiantuntijoina jutussa ovat Manserock jäi soimaan -kirjan kirjoittanut Jari Korkki sekä Ylen musiikkitoimittaja Tero Liete.

”Suomen Rolling Stones”

Popeda perustettiin Tampereella vuonna 1977 Pate Mustajärven ja yhtyeen tuolloisen bassokitaristin Ilari Ainialan aloitteesta.

Jari Korkki muistelee erikoista, mutta tärkeää tapahtumaa bändin alkutaipaleelta. Aikana, jolloin managereita ei juuri ollut, Popedan takana managerin roolissa hääri Hannu Peltonen.

Peltonen suostutteli levy-yhtiö Poko Rekordsin perustajan Epe Heleniuksen kuuntelemaan vastikään perustetun Popedan tekemän kasetin.

Pian tämän jälkeen Helenius löysi itsensä Ikurissa sijaitsevasta autotallista, johon Peltonen oli hänet vienyt.

Edessä oli 45 minuuttia kestänyt Popedan konsertti, jonka ainoa seuraaja oli Helenius.

– Keikka päättyi siihen, että Epe sanoi: ”tämähän on Suomen Rolling Stones”. Siitä paikasta päätettiin tehdä levy, ja siitä Popedan tarina lähti käyntiin, Korkki kertoo.

Uusia vahvistuksia

Popedan alkuperäisen kokoonpanon muodostivat Mustajärven ja Ainialan lisäksi rumpali Kai Holm ja kitaristit Ari Puukka ja Arwo Mikkonen.

Bändin kokoonpano kävi läpi lukuisia muutoksia vuosien varrella. Tero Lieteen mielestä alkutaipaleen muutokset olivat hyväksi bändille. Hän korostaa etenkin yhtyeen basistiksi vuonna 1981 saapuneen Jyrki Melartinin merkitystä.

– Kaveriporukasta tuli aika nopeasti muutamassa vuodessa melko ammattimainen ryhmä. Alkuaikojen vaatimattomammat soittajat vaihtuivat ihan ammattilaisiin, Liete muistelee.

Costello Hautamäen saapuminen yhtyeeseen vuonna 1982 oli merkittävä muutos.

– Costello on ollut bändin musiikillinen johtaja kohta 40 vuotta. Se on totta kai vaikuttanut eniten bändin soundiin, studiotyöskentelyyn, sävellyksiin, tuotantopuoleen ja lavasovituksiin, Liete kertoo.

– Mitenkään vanhempia biisejä tai Mustajärven biisejä väheksymättä, isoimmat hitit ovat Hautamäen tekemiä, Jari Korkki lisää.

Costello Hautamäki istumassa moottoripyörän kyydissä.
Costello Hautamäki (kuvassa edessä vasemmalla) liittyi Popedaan kitaristiksi vuonna 1982. Kuva vuodelta 1983. Kuva: Jouko Järvinen

”Se oli käänteentekevä hetki”

Sekä Tero Lieteen että Jari Korkin mukaan kokonaiskuva Popedasta voi jäädä vajaaksi, jos yhtyeen kappaleita kuulee vain levyiltä.

– Monesti esimerkiksi helsinkiläisten on ollut vaikea ymmärtää Popedaa, kun kuuntelee levyjä ja ajattelee että onpas junttimeininki, Korkki sanoo.

Korkin mielestä yhtyeen soundi muuttui parempaan suuntaan myös raidoilla tuottaja Mika Sundqvistin yksittäisen puheenvuoron jälkeen.

Mika Sundqvist
Mika Sundqvist teki Popedan kanssa yhteensä 13 levyä. Kuva: Jukka Kuusisto / Yle

Sundqvist kysyi bändin jäseniltä, haluavatko he kriitikoiden suitsutusta vai kesämökkitontin. Hetkellisen ihmettelyn ja tuumailun jälkeen Jyrki Melartin totesi: ”eiköhän me ne kesämökkitontit oteta”.

– Mika sanoi siihen, että hyvä. Silloin te teette juuri niin kuin tuottaja eli minä käsken. Se oli käänteentekevä hetki. Silloin musiikki alkoi kuulostamaan myös levyillä hyvältä, Korkki sanoo.

– Siihen vielä lisäksi Costellon uudet biisit. Se nosti yhtyeen täysin uudelle tasolle, hän jatkaa.

Kitaristin traaginen kuolema

Jari Korkin mukaan bändin pitkän yhteiselon mahdollisti järjestelmälliset ja hallitut muutokset yhtyeen jäsenistöön.

Yksi muutos poikkesi kuitenkin muista.

Yhtyeen kitaristi Arwo Mikkonen menehtyi kesken soundcheckin ennen yhtyeen keikkaa Tampereella vuoden 1986 helmikuussa.

– Se oli varmaan se paikka, joka olisi saattanut lopettaa Popedan uran, mutta Mikkosen leski Sirpa Mikkonen toivoi, että Popeda jatkaisi, Korkki kertoo.

Kuvassa näkyy rockyhtye Popedan jäsenet.
Oikealla takana seisova Arwo Mikkonen oli yksi yhtyeen alkuperäisjäsenistä. Kuva vuodelta 1982. Kuva: Jouko Järvinen

Popeda päätti jatkaa. Kitaristiksi Costello Hautamäen rinnalle tuli Timo Tapaninen.

Lopettamispäätös

Pate Mustajärvi kertoi Popedan lopettamisesta tiedotteessa viime vuoden puolella. Päätös lopettaa oli Mustajärven.

Aurinkolaseja pitävä Pate Mustajärvi laulaa mikrofoniin.
Pate Mustajärvi jättää Popedan taakseen lauantaina 2. syyskuuta. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Costello Hautamäen mukaan muu yhtye olisi halunnut jatkaa vielä esiintymistä.

– Olen ylpeä näistä kilometreistä ja kiitollinen kaikille, joiden kanssa tämän taipaleen olen saanut kulkea. Tässä kohtaa elämää ja uraa on kuitenkin vedettävä henkeä, uskallettava kävellä pois lavalta ennen kuin joku taluttaa. Se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jää nähtäväksi. Ja jos jotain tapahtuu, kuulette siitä kyllä, Mustajärvi sanoi tuolloin.

Ylen Elävässä arkistossa voit tutustua Pate Mustajärven haastatteluihin ja katsoa Popedan live-esiintymisiä eri vuosilta.

Popeda on julkaissut yhteensä 20 albumia, kolme livelevyä ja yhden kokoelma-boxin sekä vastaanottanut 19 jalometallilevyä. Yhtyeen levyjä on myyty noin 800 000 kappaletta.

Yhtyeen jäähyväiskonsertti taltioidaan ja lähetetään tammikuussa Yle TV 1:ssä ja Yle Areenassa. Myös Yle Radio Suomessa vietetään tammikuussa Popedan teemailtaa.