Väkivallan kokeminen on hyvin yleistä Suomessa, osoittaa Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus.
Tuoreen raportin mukaan enemmistö 16–74-vuotiaista naisista ja 18–74-vuotiaista miehistä on joskus elämässään kokenut jotain väkivallan muotoa.
Fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut kaikkiaan 57 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä.
Koetussa väkivallassa on merkittäviä eroja sukupuolten mukaan
Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa, miehet taas enemmän kertaluonteista väkivaltaa. Mitä vakavammasta ja toistuvammasta väkivallasta oli kyse, sitä yleisempiä olivat väkivaltakokemukset naisilla.
Muuta kuin kumppanin tekemää väkivaltaa on kohdannut yli 15-vuotiaana lähes puolet väestöstä, naisista 46 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia. Miehet kohtaavat tyypillisesti fyysistä väkivaltaa ja uhkailua, naiset seksuaaliväkivaltaa.
Seksuaaliväkivaltaa on kokenut 43 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä.
– Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleisimpiä 16–34-vuotiailla naisilla. Heistä yli puolet on kohdannut seksuaaliväkivaltaa vähintään kerran, yliaktuaari Henna Attila sanoo tiedotteessa.
Myös parisuhteissa merkittävä osa naisten kohtaamasta väkivallasta on seksuaaliväkivaltaa.
Parisuhdeväkivalta on vakava ongelma kaikissa väestöryhmissä.
Parisuhteessa joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta. Väestötasolla tämä vastaa noin 625 000 naista ja 309 000 miestä.
Ylivoimaisesti yleisin kumppanin tekemän seksuaaliväkivallan muoto oli tulosten perusteella raiskaus. Nuoret naiset ilmoittivat kumppanin tekemistä raiskauksista hieman useammin kuin vanhemmat ikäluokat.
Poliisille väkivalta on perusarkea
Poliisille on viime vuosina kirjattu vuosittain noin 36 000 henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta, kertoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta. Viime vuonna luku nousi 40 000:een.
Heikkisen mukaan seksuaalirikoksissa nykyisellä kehityskaarella määrä noussee tänä vuonna noin 7 000 rikokseen. Vuotta aiemmin luku oli noin 6 000 ja sitä ennen 5 000. Tämän vuoden nousussa selittävä tekijä on vuoden alussa voimaan tullut seksuaalirikoslain kokonaisuudistus.
– Oli ennakkoon tiedossa että lain uusien tunnusmerkistöjen myötä rikosten määrä tulee kasvamaan.
Miesten osalta tietoon tulleiden rikosten osalta väkivalta tapahtuu suurelta osin yöaikaan viikonloppuisin ja se kytkeytyy alkoholin käyttöön. Toinen puoli väkivallasta on Heikkisen mukaan neljän seinän sisällä tapahtuvaa väkivaltaa.
– Hyvin usein samat henkilöt syyllistyvät toistuvasti väkivaltaan ja valitettavasti on myös niin, että samat henkilöt ovat toistuvasti myös uhreina.
Heikkisen mukaan väkivaltaan kytkeytyy vahvasti myös se, että taustalla on jotain sosiaalista pohjaongelmaa, syrjäytymistä ja näköalattomuutta, jolloin alkoholin käyttö laukaisee riitoja ja väkivaltaa.
Valtaosa väkivallasta jää edelleen piiloon
Väkivallan ja häirinnän uhrit kertovat edelleen kokemuksistaan vain harvoin viranomaisille. Väkivallan muodosta ja tekijästä riippuen noin joka kymmenes uhri ilmoittaa poliisille kokemastaan väkivallasta.
Parisuhdeväkivallan kokemuksistaan vain puolet oli kertonut jollekulle ja alle kymmenesosa viranomaiselle. Naiset kertovat väkivallasta selvästi useammin kuin miehet, ja vanhemmat naiset useammin kuin nuoret naiset.
Ymmärrys väkivallasta ja tukipalvelut auttavat ilmituloa
Positiivisena asiana Heikkinen pitää sitä, että apua on saatavilla entistä enemmän sekä rikosten ja väkivallan uhreille, mutta myös niille jotka tunnistavat itsessään väkivaltaisen käytöksen ja haluavat eroon siitä.
– Yhteiskunnan toimien, eli uusien ja moninaisten tukipalveluiden kautta tullaan yhä useammin ilmoittamaan vanhojakin asioita poliisille.
Heikkisen mukaan myös ihmisten tietoisuus ja ymmärrys väkivallasta on muuttunut vuosien myötä.
– Perinteisesti väkivalta on ollut fyysistä väkivaltaa ja lyömistä, mutta nyt ymmärretään ja tunnistetaan myös henkistä väkivaltaa ja kaltoinkohtelua.
Myös tämä Heikkisen mukaan edesauttaa valmiutta kertoa herkemmin kohdatusta väkivallasta.
Tutkimus oli osa EU-hanketta
Tutkimus perustuu Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa -tiedonkeruuseen, jossa 25 000 henkilön otoksella pyrittiin kartoittamaan Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden kokemuksia ja havaintoja väkivallasta ja häirinnästä.
Tutkimus on ollut osa EU:n suurempaa tutkimushanketta, jossa mitataan lähisuhdeväkivallan yleisyyttä eri jäsenmaissa. Eurostatin aloitteen mukaisesti tutkimus kohdistettiin erityisesti 18–74-vuotiaisiin naisiin, mutta Suomen kansalliseen otokseen haluttiin mukaan myös miehet.
Tutkimuksen tarkastelut koskevat vain naisia ja miehiä – sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on vastaajissa niin vähän, että heitä koskevia tuloksia ei voida raportoida erikseen.