Suomalaisen start-upin keksintö on onnistunut siinä missä moni muu vielä ei: vesistöjen muoviroskan poistamisessa.
Keksintö ei ole monimutkainen: kelluva puomi, joka pysäyttää muoviroskan ja laitteisto sen nostamiseksi rannalle. Varsinainen innovaatio on liiketoimintamalli, joka tekee roskan keräämisestä taloudellisesti kannattavaa.
– Olemme nostaneet miljoona kiloa jätettä neljästä joesta ympäri maailman – ja nostamme koko ajan yli 80 000 kiloa kuukaudessa, sanoo RiverRecycle Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, sarjayrittäjä Anssi Mikola.
YK:n ympäristöohjelma UNEPin mukaan 19–23 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy meriin, jokiin ja muihin vesistöihin joka vuosi.
– Olemme kehittäneet toimivan ratkaisun, jolla pystymme pysäyttämään kehittyvien maiden joissa kulkevan muoviroskan ennen kuin se päätyy valtameriin, Mikola sanoo.
Jätteet päätyvät jokeen pääasiassa yhdestä syystä: kehittyvien maiden jätehuolto ei toimi. Paikalliset roskankerääjät keräävät kyllä arvokkaita muoveja, kuten PET-muovista tehtyjä juomapulloja. Kaikki muu kipataan tarkoituksella jokeen. Köyhyys ajaa ympäristötietoisuuden edelle.
– Nimenomaan jokeen, koska joki on kaikkein halvin tapa hankkiutua jätteestä eroon. Kun heität jokeen, roskat katoavat joen mukana etkä joudu maksamaan kaatopaikkamaksuja.
Vaikka noin 80 prosenttia joessa kulkevasta roskasta jää jokiputsariin, asennemuutos on tärkein.
– Ihmiset sanovat, että te muutatte asioita oikeaan suuntaan. Tämä toiminta antaa heille vähitellen omanarvontuntoa, sanoo Riverrecyclen Mumbain projektipäällikkö Yashwant Dadhwadia.
Kymmenen saastuttavinta jokea kuljettaa eteenpäin jopa 15 prosenttia kaikesta jokien valtameriin viemästä muoviroskasta. Riverrecycle operoi nyt neljässä Aasian joessa, ja viides putsari on juuri rakenteilla Bangladeshiin.
Suunnitelma on pysäyttää roskien virta valtaosassa noin tuhannesta maailman roskaisimmasta joesta.
– Jos pystymme lopettamaan jokien roskavirrat, niin noin puolet mereen menevästä jätteestä saadaan pysäytettyä. Suunnitelmamme on saada 75 prosenttia kaikista joista hoidettua, Mikola sanoo.
Riverrecycle on siitä erikoinen start-up, että se on tehnyt voittoa alusta asti. Tarkoitus on kuitenkin tehdä jokien putsaamisesta ja jokiputsareista tarpeettomia ja saada kehittyvien maiden jätehuolto toimimaan.
Sen lisäksi, että firma kerää muoviroskaa joesta, sitä kerätään itse asiassa enemmän maalta.
– Lopullinen tavoite on, että kierrätysliiketoiminta vähäarvoiselle muoville kasvaa niin isoksi, että se ei enää painu jokeen. Pyrimme siihen, että ostamme kaiken sen, mikä heitetään jokeen, ettei sitä enää heitettäisi jokeen. Sitten, kun liiketoimintamalli on valmis joskus kymmenien vuosien päästä, jokiputsareita ei pitäisi enää tarvita.
Roskankeruulaitteiden asentaminen jokiin ei ole ollut mikään helppo juttu. Alunperin niitä ei halunnut kukaan mailleen ja vesistöihinsä, kun Riverrecycle aloitti neuvottelut paikallisten viranomaisten kanssa.
– Siinä on aika monta osapuolta: kaupunki, mahdollinen ostaja eli rahoittaja, joen hallintoviranomainen sekä kansallinen viranomainen. Se on palapeli, että tämä saadaan kaikille toivottavaksi, Mikola kuvailee.
Vesistöjen muoviroskaongelma on niin iso, että on paljon tahoja, jotka haluavat siihen mukaan.
– Me käytännössä myymme projektin eri tulokset useammalle taholle. Yksi haluaa sinne työpaikkoja, toinen muoviroskan pois joesta, kolmas, että yhdyskuntajätteen keräily ratkaistaisiin.
Esimerkiksi Filippiineillä myös lainsäädäntö on puuttumassa roskaamiseen. Muoviroskan tuottajille on tulossa vastuu kierrättää sama määrä muovia kuin markkinoille menee.
– Kun kierrättämisellä on itseisarvo, se alkaa kannattaa taloudellisesti paremmin, Mikola sanoo.
Riverrecycle on myös itse mukana kehittämässä muovin uusiokäyttöä. Tällä hetkellä roskamuovista puristetaan kuumentamalla rakennuslevyä.
Katso myös: Maailman merten muoviroskaongelma näkyy Tyynenmeren saarivaltioissa, joissa asumattomat rannat täyttyvät muovista. Marshallinsaarilla rannalta kerätyt roskat viedään jätevuorelle, joka onkin valtion korkein kohta.