Oona-Maria Ojala, 22, heilauttaa pitkää, paksua tukkaansa Jyväskylän Kirkkopuistossa. Helsingissä nykyisin asuva beach volley -pelaaja on käymässä vanhempiensa luona entisessä kotikaupungissaan.
Ojalan hiukset alkoivat ohentua kolme vuotta sitten, nyt ne ovat kasvaneet takaisin.
– Minulla oli ylirasitustila, ja kehoni ei oikein toiminut. En pystynyt kävelemään edes kilometriä. Kun löysin ensimmäisen paljaan läntin päästäni, luulin olevani vakavasti sairas.
Ojala kävi lääkärissä, ja hänellä diagnosoitiin alopecia. Lääkäri kertoi, ettei sairauteen ole parannuskeinoa ja se voi mennä itsestään ohi tai sitten ei.
– Ensin olin helpottunut tiedosta, ettei olekaan kyse henkeäni uhkaavasta sairaudesta. Sen jälkeen alkoi pelottaa, entä jos menetän kaikki hiukseni. Pitkät hiukset olivat iso osa identiteettiäni. Se oli kova paikka.
Alopecia on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa nopeaa läiskikästä hiustenlähtöä tai kaljuuntumista.
Tautia esiintyy kahdella prosentilla väestöstä, erityisesti nuorilla tai nuorilla aikuisilla. Sitä esiintyy eriasteisena, ja se voi aiheuttaa myös muiden ihokarvojen irtoamista.
Ojala kertoi asiasta avoimesti kaikille tutuilleen. Muilta hän peitteli hiustenlähtöä kulkemalla aina lippis tai pipo päässä.
Hiustenlähdön taustalla monia eri syitä
Ihotautilääkärin vastaanotolla käy viikoittain potilaita hiustenlähdön vuoksi.
– Koronan jälkeen on tullut enemmän potilaita. On huomattu, että vahvat infektiot saattavat aiheuttaa huomattavan runsasta hiustenlähtöä, joka toki on ohimenevää, kertoo ihotautien erikoislääkäri Sari Huikko-Tarvainen.
Nuorilla naisilla hiustenlähtöä voi aiheuttaa moni eri tekijä.
– Ensin tutkitaan hiuspohja, onko siellä jotain ihottumaa. Sen jälkeen selvitetään muut mahdolliset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai matalat rauta-arvot, sanoo Huikko-Tarvainen.
Taustalla voi olla myös voimakasta stressiä, syömishäiriötä, rajua painonlaskua tai liian voimakasta hiusten käsittelyä.
– Yleensä kysyn potilaalta, että mitä on tapahtunut elämässäsi viimeisen kahden kuukauden tai puolen vuoden aikana. Hiukset usein reagoivat viiveellä, kertoo Huikko-Tarvainen.
Paljon nuoria naisia hiustutkijan asiakkaana
Hiustutkija Kirsi Pekolan vastaanotolla hiustenlähdöstä kärsivien nuorten naisasiakkaiden määrä on kasvanut viime vuosina.
Pekola luettelee hiustenlähdön syyksi samat asiat kuin ihotautilääkäri. Hän myös painottaa, ettei hiusten värjäämistä tulisi aloittaa ennen 16. ikävuotta.
Hänen mukaansa hiusten liikaa värjäämistä tulisi myös välttää.
– Jos haluaa hiuksiaan värjätä, ideaali väli sille olisi noin 3–4 kertaa vuodessa. Riippuen toki aineesta, esimerkiksi vaalennusaine haurastuttaa hiusta huomattavasti enemmän kuin kestoväri, sävytteet tai kasvivärit, kertoo Pekola Jyväskylän Hiusklinikalta.
Pekola haluaa korostaa hyvän ja monipuolisen ravitsemuksen merkitystä hiusten hyvinvoinnille.
– Esimerkiksi kylmäpuristetut kasviöljyt, kasviproteiinit, kana, kala, kasvikset, hedelmät ja marjat ovat tärkeitä hiusten kannalta. Myös säännöllinen ruokarytmi ja sokerin vähentäminen olisi hyväksi. Kaikki tämä myös auttaa suoliston hyvinvointia.
Lisäksi Pekola muistuttaa stressin hallinnasta ja levon tärkeydestä. Hiuksia hän suosittelee pestävän ainoastaan 2–3 kertaa viikossa sopivilla tuotteilla.
Hän myös kehottaa välttämään hiusten liiallista lämpökäsittelyä, valitsemaan turvallisia hiustuotteita ja välttämään hajusteita sekä silikonipohjaisia tuotteita.
Uusi tukka, uusi Oona
Oona-Maria Ojala hymyilee leveästi ja puhkeaa usein nauruun jutellessaan. Selvittyään hiusongelmastaan, hän on kasvanut henkisesti ja on nyt onnellinen.
Puoli vuotta hän ehti kärsiä hiustenlähdöstä ennen kuin löysi apua. Hän käsitteli asiaa mielessään päivittäin.
– Tuli sellainen suojamekanismi päälle, kuvittelin hiustenlähdön olevan vain pahaa unta. Ajattelin, että kohta herään, ja minulla on taas paksut hiukset, ettei minulle voi tapahtua näin.
Paljaat alueet lisääntyivät Ojalan tukassa. Hän oli jo varautunut pahimpaan: kokonaan kaljuuntumiseen, kunnes hänen kampaajansa suositteli käyntiä hiusklinikalla.
– Sain sieltä paljon apua ja minulle kerrottiin, että hiukseni voivat kasvaa takaisin. Olin aivan ihmeissäni ja innoissani, että voiko todella!
Ojalalla todettiin alopecian lisäksi kilpirauhasen vajaatoiminta, johon hän sai lääkityksen. Hiukset alkoivat kasvaa takaisin, kun kilprauhaslääkkeen lisäksi hänen hiuspohjastaan hoidettiin tulehdus. Myös stressireaktion hoitoon annettiin muun muassa hiuspohjan hierontaa.
Samalla ylirasitustilasta aiheutunut stressi alkoi pikkuhiljaa helpottaa.
– Beach volley oli ollut niin iso osa elämääni, ja kun en saanutkaan enää treenata, olin hukassa. Mietin, että kuka olen, jos en ole biitsi-Oona? Nyt tiedän, kuka olen. Hiukseni eivät määritä minua, eikä mikään muukaan. Olen sellainen kuin olen.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Onko sinulla kokemusta hiuspohjan ongelmista? Voit keskustella aiheesta 1.9. klo 23.00 saakka.