1. Sauli Niinistö, presidenttinä 2012–
Pipolätkä, rullaluistelu, tennis, pyöräily, keihäänheitto
Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on tuttu Helsingin Käpylän kiekkokentiltä. Siellä Niinistö on pelannut ”pipolätkää”, jossa joukkueet valitsee yksi pelaajista jakamalla pelaajien mailat kahteen ryhmään, tietämättä kuka on mailan omistaja.
– Olen siellä lähinnä tällainen poikien suosikki, helposti kierrettävä pelaaja, hän kertoi Ylelle vuonna 2015 ja sanoi kiekon menevän usein hänen längistään.
Kun säät lämpenevät ja jäät sulavat, Niinistö on käynyt rullaluistelemassa, pyöräilemässä ja pelaamassa tennistä.
Niinistö on myös heittänyt keihästä: naisten keihäs on kaartanut hieman yli 50 metriä ja miesten keihäskin hieman alle 50 metriä.
2. Tarja Halonen, presidenttinä 2000–2012
Juoksu, lenkkeily, koripallo, uinti, tanssi
Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen tulee voimisteluperheestä ja harrasti pienenä voimistelua, vaikkei siitä erityisesti pitänytkään. Kouluikäisenä Halonen vietti aikaa luisteluradoilla, pelasi koripalloa ja harrasti juoksua.
Vielä vuonna 2017 Halonen kertoi käyneensä viikoittain tanssitunneilla. Hän on harrastanut vuosia vatsatanssia.
– Vatsatanssi on monissa arabimaissa kielletty. Olen kertonut kokousmatkoilla, että harrastan vatsatanssia, kuten tuhannet naiset meillä. Me pidämme arabimaiden vanhan kansanperinteen voimassa! Se herättää siellä hämmennystä, Halonen sanoi Et-lehden haastattelussa.
3. Martti Ahtisaari, presidenttinä 1994–2000
Koripallo
Nuori Martti Ahtisaari viihtyi koripallokentillä Oulun NMKY:n riveissä. Niinkin paljon, että hän toimi joukkueenjohtajana ja nosti joukkueensa toiseksi ylimmälle sarjatasolle Suomi-sarjaan.
Hänelle tarjottiin opettajaksi valmistuttuaan vakituista virkaa Oulusta, jossa olisivat olleet myös koripallokaverit.
Hän otti kuitenkin vastaan toisen työtarjouksen Pakistanista Ruotsin perustaman ammattioppilaitoksen asuntolan johtajana. Sille tielle hän jäi.
4. Mauno Koivisto, presidenttinä 1982–1994
Lentopallo
Lentopalloon Mauno Koivisto on kertonut koskeneensa ensimmäisen kerran 20-vuotiaana vuonna 1943, kun joku oli tuonut lomalta tullessaan pallon Venäjän rajan tuntumaan, missä hän teki rakennustöitä.
Lentopallosta innostunut Koivisto muutti pääministerinä ollessaan Kesärannan tenniskentän lentopallokentäksi. Hänen palkintokaapistaan löytyy nykyään tukku veteraanien Suomen mestaruuksia.
Koivisto pelasi viimeisen ottelunsa joukkueessa Sotaveteraanien SM-turnauksessa voittoisasti vuonna 2010, kunnioitettavassa 87 vuoden iässä.
5. Urho Kekkonen, presidenttinä 1956–1981
Yleisurheilu, hiihto, kyykkä
Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen pinkoi satasen 11 sekuntiin ja loikki vauhdittomassa kolmiloikassa liki 10 metriä, jota pidettiin aikansa epävirallisena maailmanennätyksenä.
Suomen mestariksi Kekkonen ponkaisi korkeushypyssä vuonna 1924, jolla hän olisi voinut päästä silloisiin Pariisin olympiakisoihin. Karsinnoissa hän hyppäsi niiden korkeimman hypyn, joka jäi kuitenkin hieman aiempaa tulosta matalammaksi, eikä hän läpäissyt karsintoja.
1960-luvulta 1970-luvun alkuun Kekkonen sivakoi yli tuhat kilometriä talvessa. Hän rakasti hiihtämistä, mutta rakensi retkillään myös imagoaan ja teki politiikkaa.
Kekkonen kävi myös pelaamassa kyykkää, hänelle sorvattiin peliin omat mailat. Hän puolestaan lahjoitti kyykkäpeleihin kiertopalkinnon, joka kiertää yhä valtakunnallisissa kisoissa.
6. Muita: Golfin pioneeri, palkittu hiihtäjä, omat ampumaradat
Juho Paasikiveä (presidenttinä 1946–1956) ei pidetty liikunta- ja urheilumiehenä. Urheilun saralla hänet voi muistaa siitä, että hän on ainut olympiakisat avannut Suomen presidentti.
Carl Gustaf Mannerheim (presidenttinä 1944–1946) oli tiettävästi yksi ensimmäisistä suomalaisista, joka on ollut kiinnostunut golfin peluusta ja harrastanut sitä. Mannerheim harrasti myös ratsastamista ja kävi metsästysretkillä, joilla hän on kaatanut jopa tiikereitä.
Risto Rytillä (presidenttinä 1940–1943 ja 1943–1944) oli tapana käydä kylpemässä Helsingin Yrjönkadun uimahallissa, jonne hänellä oli nimikkokoloosikin.
Kyösti Kallion (presidenttinä 1937–1940) nuoruusvuosien urheilulaji oli hiihto, jossa hän saavutti lukuisia palkintoja. Ministerivuosinaan hän osallistui menestyksellisesti raveihin.
Pehr Evind Svinhufvud (presidenttinä 1931–1937) oli aikanaan menestyksekäs kilpa-ampuja ja metsästäjä, jolla oli omat ampumaradat niin Kotkanniemessä kuin presidentin kesäasunnolla Kultarannassa.
Voit keskustella aiheesta 28.8. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 4.9. kello 10.55: Poistettu linkki SKO Kyykkä -Facebook-sivulle kohdasta, jossa kerrottiin Urho Kekkosen kyykkäharrastuksesta. Kiertopalkinto kiertää Suomen Kyykkäliiton kisoissa, ja linkistä saattoi saada käsityksen, että palkinto kiertäisi SKO:n kisoissa.