Oulujokisuulla Hartaanselän maisemissa on tänä kesänä ollut hiljaisempaa kuin mihin viime aikoina on totuttu. Se johtuu Itämeren lohen viime vuosia heikommasta kesästä ja tämän kesän vetisyydestä.
Runsaiden sateiden vuoksi Oulujoessa on juoksutettu vettä ohi voimalaitoksen. Voimakas virtaama on ajanut lohet nousemaan alakanavaa kohti Hartaanselän etelälaitaa.
Vesi- ja sääolot ovat suosineet erityisesti perhokalastajia. Heitä on satakunta joista todella aktiivisia kolmisenkymmentä. Yksi heistä on Jarmo Leinonen, joka on viihtynyt Tuiran Oulujokisuistossa lapsesta saakka.
– Meille tämä on hyvä vuosi. Näin kova virta on meille perhomiehille hyvä. Silloin kun perho liikkuu, kalaa tulee myös paremmin, sanoo Leinonen.
Kalastuspaikka on pohjoismaisittainkin ainutlaatuinen; keskellä kaupunkia sijaitseva kohde, jonka ykkössaalis on jalokalojen kuningas – lohi. Tulevaisuudessa se voi kuitenkin saada kilpailijan aggressiivisesta vieraslajista kyttyrälohesta, jonka tuloa Itämerelle ei tutkijan mukaan periaatteessa estä mikään.
Lohet yrittävät kutea suistossa
Perämeren lohitilanne on tänä vuonna tavanomaista heikompi. Myös Oulujokisuistossa lohta on ollut vähemmän kuin muutamina viime vuosina.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro vietti lapsuutensa näissä Merikosken maisemissa. Silloin lohta oli joessa paljon vähemmän kuin nykyään, kun valjastetun joen lohikannan istutukset on opittu tekemään oikein.
Muutamissa paikoissa istukaskantaa olevat lohet kutevatkin Oulujoen suistossa.
Sekä Leinonen että Erkinaro ovat seuranneet Kissakoskessa kutevia lohia. Eri asia onko tällä kutupaikalla läpi talven riittävästi vettä kudun onnistumiseksi. Yksikin vedetön päivä riittää tuhoamaan kudun.
– Ehkä kannattaisi päästää siihen sen verran vettä koko talven ajan, että nähtäisiin syntyisikö uudelleen luonnollisesti lisääntyvää lohta, sanoo Leinonen.
Kuusisaaren pohjoispuolelle olisi Leinosen mukaan mahdollista saada sorastamalla isompikin kutualue.
– Kyllä tässäkin lohi kutisi. Ja tuosta maisema-altaastahan on kaavailtu jonkinlaista kutualuetta myös, sanoo Leinonen.
Tänä vuonna lohikesä Oulun Hartaanselällä on ollut vaisu. Erkinaron mukaan syitä niin luonnonkaloille kuin istukkaillekin heikkoon lohikesään on monia.
– Tässä on ollut jostakin syystä lohivuosiluokkia jotka ovat olleet aiempaa heikompia. Eteläiselle Itämerelle vaeltavan kalan matkan varrella voi tapahtua asioita joiden analysointi on vielä kesken.
Kyttyrälohi menestyy, kun ilmasto lämpenee
Elinkierroltaan monimutkaisella atlantinlohella on selviä ongelmia sekä Itämeren alueella että Pohjois-Atlantilla. Hieman toisenlaisista oloista lähtenyt, elinkierroltaan kuin insinöörin kehittämä, parittomina vuosina lisääntyvä kyttyrälohi taas tuntuu menestyvän hyvin ja valtaa alaa perinteisissä atlantinlohen joissa.
Ilmiöiden taustalla vaikuttaisi olevan ilmastonmuutos. Ilmasto lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin keskimäärin maapallolla ja Barentsinmeren lämpötila on ollut nousussa jo pidempään.
– Olosuhteet suosivat kyttyrälohta ja heikentävät atlantinlohen kantoja. Mutta on vaikeaa määritellä täsmälleen millä eri tavoilla ilmastonmuutos vaikuttaa näiden kalojen menestymiseen, sanoo Erkinaro.
Alkuperältään Tyynenmeren lohi lähti leviämään länteen Vienanmerelle Neuvostoliiton aikaan 1950-luvulla tehdyistä istutuksista.
Vuonna 2017 siihen saakka maltillisesti levinneen kannan koko kasvoi räjähdysmäisesti Vienanmeren, Kuolan ja Itä–Ruijan joissa ja kyttyrälohi levittäytyi Pohjois-Amerikkaan ja Keski-Eurooppaan saakka.
– Siitä lähtien kannan kasvu pohjoisessa on jatkunut joka toinen vuosi.
Leviääkö vieraslaji Itämerenkin lohijokiin?
Tenolla ja lukuisissa Norjan joissa tällä hetkellä voimakkaasti torjuttava kyttyrälohi saattaa tulevaisuudessa nousta myös Itämeren jokiin.
Erkinaro korostaa, että toistaiseksi kyttyrälohen tulossa Itämerelle on kyse spekulaatiosta. Yhtään varmaa kyttyrälohihavaintoa Itämerellä ei tiedetä.
Tänä vuonna kyttyrälohen leviäminen kauemmas on ollut jostakin syystä vaisumpaa.
– Vuoden 2017 jälkeen etelään suuntautunut kasvu on ollut vaihtelevampaa. Itämerelle tulon nopeudesta en osaa sanoa mitään, sanoo Erkinaro.
Hän ei kuitenkaan näe mitään varsinaista estettä sille, etteikö näin tapahtuisi.
Vähäinen suolapitoisuus ei ainakaan ole esteenä. Vienanmeri on Itämeren tyyppinen valtamerta vähäsuolaisempi vesialue ja Pohjois-Amerikassa kyttyrälohi viihtyy myös Suurilla järvillä makeassa vedessä.
– Jos niitä tulee jossakin vaiheessa hyvin paljon, niin tietysti tässä jokisuun kalastajilla voi olla ihan mukavat päivät kalastaa hopeakylkistä, hyppivää, voimakasta, rasvaista ja hyvänmakuista lohikalaa, sanoo Erkinaro.
Aika pian jokeen päästyään kyttyrälohi muuttuu kuitenkin pahanmakuiseksi ja kala alkaa hajota elävältä.
Tyynenmeren alueella kyttyrälohi vaikuttaa jopa metsiin
Tutkimusten mukaan kyttyrälohen ja muiden paikallisten lohien raadot muodostavat kivijalan monen Tyynenmeren joen ekosysteemeille.
– Tyynenmeren alueelta tiedetään että nopeasti mätänevillä kyttyrälohilla on olennainen merkitys jopa jokilaaksojen metsiin, joihin niitä kantautuu haaskaeläinten mukana lannoitteeksi, sanoo Erkinaro.
Mahdollisen tulokkaan merkityksestä Oulujoen tai minkä tahansa Itämeren jokien veden laatuun ja ekosysteemeihin ja muihin kalalajeihin ei vielä osata sanoa kovin paljoa.
Paljon riippuu kalojen määrästä ja jokien koosta. Norjasta tiedetään että kyttyrälohien jokeen mätänevät raadot ovat aiheuttaneet sukeltajille pahoinvointia.
Atlantin puolellakin on vaikea sanoa, mitä todelliset vaikutukset alkuperäisiin kalalajeihin on. Huoli on suuri ja on tehty riskinarviointia muun muassa Norjassa.
– Kaikenlaisia potentiaalisia ongelmia on olemassa, mutta niistä on toistaiseksi vielä aika vähän todellista näyttöä. Ratkaisevaa on jokeen kuolevien kyttyrälohien määrä, sanoo Erkinaro.
Spinflugakalastajien ja venekalastajien vuorottelu Hartaanselän erityiskalastusalueella jatkuu 15.9. saakka. Kuusisaaressa kaikki muu vapakalastus kuin spinflugakalastus on sallittua myös venekalastusaikana.
Kaikki kalastus on kiellettyä alueella 1.10.–1.11. klo 12.00, lukunottamattavaellussiian lippoamista velvoiteistutusten mädinhankintaan.