Rakentaminen Suomessa hiipuu ja rakennusalalla tehdään konkursseja, joten sahatavarankin kysyntä kotimaassa laskee.
Sahoilla munat eivät kuitenkaan ole vain yhdessä korissa, vaan valtaosa tuotannosta viedään ulkomaille. Rakennusalan kriisistä huolimatta noin 8 000 asukkaan Kuhmossa, Kuhmo Oy:n sahalla tulevaisuus nähdään valoisana.
Yhtiön tontilla on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana käynnissä tiiviit rakennustyöt. Yhtiö on investoinut 50 miljoonaa euroa tuotannon modernisointiin ja kapasiteetin kasvattamiseen.
Ulospäin rakennustyö näkyy eniten siinä, että sahan edustalla kulkevaa katua siirretään, jotta tila riittää saha-alueen sisäpuolella.
Uuden sahauslinjan odotetaan nostavan tuotantoa noin puolella, se on parhaillaan testausvaiheessa.
– Se on iso ponnistus ja jää yhtiön historiaan yhtenä merkkipaaluna. Alamme pikkuhiljaa lähestyä maalia, sanoo toimitusjohtaja Tommi Ruha.
Ruha laskee esimerkin uuden sahauslinjan vaikutuksesta tuotannon kasvuun: se tarkoittaa 20 tukkirekkaa enemmän liikennettä vuorokaudessa Kuhmo Oy:n sahalle. Samalla tavalla myös lopputuotteita lähtee enemmän.
– Haketta ja purua syntyy enemmän ja sitä toimitetaan asiakkaille Pohjois-Suomessa. Sahatavaraa toki menee ympäri maailmaa.
Investoinneilla lyödään kiilaa isompaan kilpailijamaahan, joka löytyy naapurista, Ruotsista.
– Ruotsalaista sahateollisuutta auttaa nyt vieläpä suhteellisen edullinen kruunun kurssi. Se antaa heille kilpailuetua.
Koronapandemia nosti sahatavaran kysyntää ja hintaa merkittävästi maailmanlaajuisesti, alkuvuoden aikana viennin arvo on kuitenkin laskenut nopeasti.
Laajat markkinat takaavat, että kauppa käy aina jossain
Sahan sijainti itärajan tuntumassa on hyvä ja huono. Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja puhuu sijainnista haittana, koska lopputuotteen kuljettaminen maksaa. Vastaavasti hyvää on se, että puu tulee läheltä, eli Kainuusta ja Pohjois-Karjalan pohjoisosista.
Pääosa tuotteista lähtee vientiin 30 eri maahan.
– Olemme lähellä raaka-ainetta, mutta kaukana asiakkaista.
Ruha laskee, että tällä tavalla aina löytyy joillekin tuotteille kysyntää jossain päin maailmaa. Asema on hänestä myös mahdollista pitää.
– Tuotteelle löytyy aina asiakas. Kysymys on enemmän siitä, pystytäänkö olemaan niin kilpailukykyisiä, että hintataso on meille riittävä.
Mikä sitten saa kuhmolaisen sahan pysymään pinnalla? Toimitusjohtaja ei säästele ylistyssanojaan kehuessaan henkilökuntaa, esimerkiksi yhtiön sahaajat ovat Ruhan mukaan maailman parhaita.
– Meillä on myös erittäin toimiva myynti ja puunhankinta.
Työntekijöissä on myös pieni vaihtuvuus. Kaupungissa ei ole muita vaihtoehtoja esimerkiksi sahalla tarvittaviin korkean osaamisen tehtäviin.
– Se helpottaa, mutta se saattaa olla haaste saada joku ihminen muuttamaan Kuhmoon.
Näiden kokonaisuuksien summana Kuhmon sahalla osataan toimia oikein ja ennakoida. Hyvästä ennakoimisesta huolimatta Ruhakin olisi halunnut ennustaa rakennusalan sukelluksen paremmin.
– Nyt ollaan alhaalla, mutta jossain vaiheessa ollaan taas ylhäällä. Tilanne on nyt haastavampaa ennustaa kuin koskaan kymmenen vuoden aikana, koska rakentaminen on joka puolella hieman vaikeuksissa.
Yhtiö kertoi toukokuussa, että sen vuoden 2022 liikevaihto oli 125,4 miljoonaa euroa (126,1 milj. euroa vuonna 2021) ja liiketulos 24,8 miljoonaa euroa (32,7 milj. euroa vuonna 2021). Tästä vuodesta Kuhmo Oy ennakoi vaikeampaa ja varautuu myös tuotannonrajoituksiin.
Kiinasta etsitään kuumeisesti markkinoita
Puusahateollisuudella on vaikeuksia viennissä, sanoo Shanghaista tavoitettu Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Hän pitää tilannetta valitettavan hankalana.
– Siksi täällä ollaan useiden meidän jäsenyritysten kanssa, että saisimme vietyä Kiinaan yhä enemmän sahatavaraa.
Kiina on suomalaiselle sahateollisuudelle viiden tärkeimmän vientimarkkinan joukossa.
– Toivottavasti saamme tänne yhä enemmän sopimuksia aikaiseksi. Sitä kautta saadaan paljon kaivattuja vientieuroja Suomeen.
Kiinassa markkinoista kilpailee myös venäläinen sahatavara, jonka pakotteet pitävät pois Euroopan markkinoilta.
Sahatavarasta ja puutuotteista suurin osa päätyy rakentamiseen ja tällä hetkellä uusien pientalojen rakennusmäärät ovat vähäisiä. Puurakentaminen on kerrostaloissakin volyymiltaan hyvin pientä. Suomeen ei nouse tällä hetkellä toivotulla tavalla pientaloja, eikä puisia kerrostaloja.
Aalto pitää suomalaista sahateollisuutta kaikesta huolimatta hyvin kilpailukykyisenä, koska yritykset ovat modernisoineet ja investoineet paljon sahalaitoksiin. Myös suomalaista metsää ja sieltä saatavaa puuta pidetään laadukkaana ja moneen käyttöön sopivana.
– Raaka-aine on kunnossa ja yritykset ovat kilpailukykyisiä.
Sahatavaran hinta on kuitenkin Aallon mukaan valitettavan heikoissa lukemissa tällä hetkellä suhteessa tukkipuun hintaan.
– Sahat ostavat tukkipuuta, jonka hinta on verrattain korkea. Meillä on yhtälö, jossa sahatavaran hinta on historiallisesti katsottuna palannut alhaiselle tasolle ja itse raaka-aine on vastaavasti korkealla tasolla.
Voit keskustella aiheesta 15. syyskuuta klo 23 saakka.