Pääministerin puhe vakuutti, osa ei myöntänyt rasismia – näin maahanmuuttajataustaiset suomalaiset kommentoivat eduskunnan keskustelua

Eduskunta keskusteli keskiviikkona hallituksen rasismitiedonannosta. Haastattelemamme maahanmuuttajataustaiset suomalaiset näkevät tämänpäiväisen hyvänä keskustelunavauksena.

Kysyimme maahanmuuttajataustaisilta Aicha Kalalata ja Maryam Fathollahilta mielipidettä keskustelusta, jota käytiin eduskunnassa.
  • Marjatta Rautio
  • Tuomas Hyytinen
  • Salla Jantunen

Keravalainen opiskelija Aicha Kalala sanoo, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) puhe vakuutti hänet.

– Se oli hyvin sanottu, vaikka ei ollutkaan pitkä.

Orpo sanoi, että rasismi on yhä ongelma Suomessa. Hän vakuutti, että hallituksen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan.

Keskustelu aiheutti Kalalassa tunteita, sillä hän on itse kokenut rasismia. Hän tuli lapsena Kongosta Suomeen 2000-luvun alkupuolella.

Kalalan mukaan moni ei huomaa, kuinka ilkeitä ja loukkaavia puheet voivat olla. Eduskuntakeskustelussa oli Kalalan mielestä osin myös ärsyttäviä piirteitä.

– Mun mielestä se, että jotkut heistä eivät myöntäneet olleensa rasisteja, ja heidän mielestään rasismia ei tulisi mitenkään työstää, koska se ei ole kuulemma suuri asia tällä.

Kalala arvioi, että eduskuntakeskustelu voi edistää syrjimättömyyttä, sillä monet haluavat edistää sitä.

Yle haastatteli Kalalaa myös viime viikolla, kun hallitus löysi sovun tiedonannosta.

Nainen katsoo kameraan.
Maryam Fathollahi toivoo, että ei puhuttaisi pelkästään maahanmuuttajista vaan myös muista heikommassa asemassa olevista. Kuva: Mikko Koski / Yle

Myös espoolainen Maryam Fathollahi sanoo, että Orpon puhe vakuutti häntä jonkin verran.

Hän ei ota kantaa siihen, onko eduskuntakeskustelu ollut rakentavaa.

– Sitä on hankala sanoa, en osaa suoraan sanoa.

Fathollahi tuli vuonna 2006 kiintiöpakolaisena Suomeen Iranista.

– Tuntuu, että jos joku on maahanmuuttajataustainen, vaikka pitkään on asunut Suomessa tai syntynyt Suomessa, ei vielä kuulu tähän yhteiskuntaan.

– Kuinka paljon on koulutettu, kuinka paljon on tehnyt työtä, on pysynyt työelämässä, mutta maahanmuuttajan leima on koko ajan päällä, koska ihonväri tai tausta vaikuttaa moniin palveluihin ja oikeuteen.

Fathollahi korostaa, että hallituksen selonteko ei koske vain maahanmuuttajia vaan myös muita, jotka ovat yhteiskunnassa heikommassa asemassa. Tällaisia ovat muun muassa vammaiset ja mielenterveyspotilaat.

Espoolainen Abdinasir Mohamed sanoo, että Suomessa eivät tasa-arvon mallimaa -imagosta huolimatta ole asiat täydellisesti kunnossa.

Abdinasir Mohamed toivoo, että keskustelu rasismista ja yhdenvertaisuudesta jatkuu hallituksen tiedonannon käsittelyn jälkeen

Tähän mennessä käydyllä keskustelulla ei Mohamedin mielestä ole ollut paljoa vaikutuksia, eikä hän odottanut tiedonantokeskustelultakaan suuria tuloksia tai konkretiaa.

– Toivoin, että se herättäisi katsojissa ajatuksia ja ryhdyttäisiin joihinkin muihin laajempiin keskusteluihin ja toimenpiteisiin. Että oltaisiin aktiivisemmin toiminnassa rasismia vastaan.

Mohamed ei usko, että käyty keskustelu alkaa heti kitkemään rasismia.

– Se tullaan näkemään ajan mukana. On vaikea kuvitella, että tulisi muutosta lähiaikoina.