Sähköntuotanto Suomessa moninkertaistuu ja sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina, luvataan hallitusohjelmassa.
Se on odotettu lupaus, sillä viime talven huippukorkeat sähkön hinnat ovat yhä tuoreessa muistissa.
Sähköistyvä yhteiskunta nojaa entistä enemmän sääriippuvaiseen aurinko- ja tuulivoimaan, joten tuulettomia hetkiä ja hintapiikkejä tasapainottamaan tarvitaan vakaata sähköntuotantoa ja joustavaa säätövoimaa.
Hallitus aikookin edistää muun muassa ydinvoiman lisärakentamista niin sanotun kapasiteettimarkkinan luomisella, sanoo energia-asioista vastaava ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
– Käytännössä markkinoilta kerätään tietty siivu rahaa. Sitä annetaan niille investoinneille, jotka lupaavat tuottaa sähköä silloin kun pakkanen paukkuu ja tuulta ei näy, Mykkänen sanoo.
Rahoittamiseen osallistuisivat myös tuulivoimayhtiöt. Mykkäsen mukaan mahdollisia ”kapasiteettiporkkanasta” hyötyjiä olisivat esimerkiksi pienydinvoima- ja pumppuvoimahankkeet sekä lämpövarastot.
– Ajatus on ohjata tuplaantuvaa sähköntuotantoa pari piirua tasaisen tuotannon suuntaan verrattuna siihen, mitä puhtaasti markkinaehtoisesti tapahtuisi. Näin ei tulisi kohtuuttoman voimakkaita hinnanvaihteluita ja sähköpulaa tuulettomina jaksoina.
Energia-alalta kapasiteettimarkkinaa kommentoidaan varovasti, koska sen yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Kapasiteettimekanismi voidaan toteuttaa hyvin eri tavoilla, ja lukemattomia kysymyksiä on ratkaistavana, sanoo Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa.
– Työ on alkanut, mutta selvää on, ettei tämä vielä useampaan talveen vaikuta, hän toteaa.
EU:n sähkölainsäädännön uudistamisen yhdeydessä selvitetään myös sähkön hintakaton luomista. Mykkänen korostaa, että hintakatto tulisi käyttöön vain ”poikkeuksellisissa ja pitkäkestoisissa markkinahäiriöissä”.
– Jos syntyy pitkäaikainen häiriö, jossa hinnat irtoavat pitkän ajan tuotantokustannuksista – silloin tulonjako ei välttämättä ole reilu, jos hinnoille ei tehdä mitään.
Miltä näyttää ensi talvi?
Lisävoima tai hintakatto eivät kuitenkaan ehdi ensi- tai vielä seuraavankaan talven avuksi.
Vasta pari viikkoa sitten sähkön hinnat pomppasivat taas korkealle, kun sähköjärjestelmään sattui samaan aikaan useampi huolto- ja häiriötilanne, ja sää oli tyyni.
Voiko ministeri luvata, että viime talven sähkökriisi ei toistu?
– Emme määrää hintatasoa, mutta yritämme luoda edellytyksiä, Mykkänen toteaa.
– Yksittäisen viikon hinnat voivat nousta, mutta yhden viikon tilanne ei koko talven sähkölaskua vielä heilauta. Olennaista on, että koko talven lasku pysyy kohtuullisena.
Mitä enemmän sähköntuotanto nojaa vaihtelevaan tuotantoon, sitä enemmän hinnassakin on odotettavissa vaihtelua. Toisaalta halvan uusiutuvan energian odotetaan laskevan sähkön keskimääräistä hintaa.
Koko sähkömarkkinan näkymä on myös nyt parempi kuin vuosi sitten: Olkiluoto 3 on saatu käyntiin, kaasuvarastojen täyttöaste Euroopassa on hyvä ja uutta tuulivoimaa kytketään sähköverkkoon joka kuukausi.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi tänään, että sähköpulan riski on ensi talvena on pieni.