Ahvenanmaan pohjoispuolelle suunnitellaan satojen merituulivoimaloiden aluetta, joka tuottaisi ensi vuosikymmenellä sähköä tuhansien megawattien teholla.
Ahvenanmaan merialuesuunnittelussa alue on rajattu maakunnan aluevesirajalle. OX2:sen Noatun Nord -hanke on osittain pällekkäin Ilmattaren Stormskär ja Väderskär-hankkeiden kanssa.
Sekä OX2 että Ilmatar ovat tehneet pohjakartoituksia ja ympäristötutkimuksia 570 neliökilometrin laajuisella merialueella. Tutkimuksia vaaditaan pohjaksi varsinaiselle ympäristövaikutusten analyysille.
Ahvenanmaan merialuesuunnittelussa alue on rajattu maakunnan aluevesirajalla. OX2:sen Noatun Nord -hanke, on osittain pällekkäin Ilmattaren Stormskär ja Väderskär-hankkeiden kanssa.
Tämä YVA-arvio sisältää mahdolliset vaikutukset meriluontoon, alueen muuhun toimintaan ja ympäristöön. Nyt pohjatutkimukset on tehty ennennäkemättömän tarkasti, jotta voidaan kartoittaa, millaisia rakenteita merenpohjaan voidaan tulevaisuudessa sijoittaa.
Ilmattaren johtava asiantuntija Stefan Husa kertoo, että merialueen pohjasta tiedettiin aiemmin hyvin vähän. Syvyystiedot oli saatu pisteittäisillä mittauksilla, mutta nyt pohjan rakenteesta saatiin havaintoja neliömetrin tarkkuudella.
– Tämä oli tuntematon alue, kaikki aineistot ovat uusia. Pohjasa on kolmiulotteisia muodostumia ja saattaa olla riuttamuodostumia. Siellä saattaa olla vähän enemmän lohkareita joissain paikassa kuin toisessa, ja vähän hiekkamuodostumia. Tutkitut alueet ovat massiivisia alueita, neliökilometrejä oli yli 570.
Tällä hetkellä vuorossa on mittavan aineiston analyysi monelta kannalta. Myös meriarkeologit selvittävät, löytyykö alueelta merkittäviä kohteita, sillä näille vesille on vuosisatojen aikoina haaksirikkoutunut paljon aluksia.
Merenpohjan perusteella voidaan laatia arvioita tulevien voimaloiden perustamisratkaisuista ja sijoituspaikoista.
– Merituulivoiman rakentamisen haasteet ovat sellaiset, ettei kaikkiin pistemäisiin kohteisiin voi sijoittaa ihan mitä tahansa tekniikkaa. Jo turpiiniperustuksen perusteella, että mitä perustuksia voidaan käyttää näillä alueilla, millä syvyydellä ja millä mittakaavalla. Jos siellä on liian jyrkkiä rinteitä, niin välttämättä siihen ei kannata koskea tai laittaa turpiiniperustusta, Stefan Husa selvittää.
MERITUULIVOIMAHANKE STORMSKÄR JA VÄDERSKÄR Kuulemisasiakirja
Meriluonnon tila halutaan säilyttää
Satojen voimaloiden rakentaminen ja pohjaan sijoitettavien kilometrien mittaisten kaapelien vaikutus meriluontoon halutaan minimoida, sanoo OX2-yhtiön meribiologi Lotta Nummelin.
– Tarkoitus meillä ainakin on, että luonnonarvot ovat korkeampia sitten, kun ollaan valmiita. Sehän on totta kai tosi korkea tavoite, ja moni asia pitää ratkaista. Rakennusvaihe on iso osa siitä, mutta jos saisimme pitkällä tähtäimellä luonnonarvot kasvamaan, se on meidän tavoitteemme.
Björkskärin tutkimusaseman kehittämisessä OX2 tekee yhteistyötä Under Ytan ja Nemo Seafarms -yritysten kanssa. Nämä yritykset kehittävät kaupallista levä- ja merileväviljelyä sekä ekosysteemipalveluja, kuten kalojen elinympäristöjen parantamista ja simpukkaviljelyä, joilla voidaan poistaa merestä ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.
Lotta Nummelinin mukaan tuloksia voidaan hyödyntää laajasti Pohjanlahdelle suunniteltujen tuulipuistojen rakentamisessa.
– Kun ollaan rakentamassa meidän tuulivoimapuistoja, niin voimme kertoa alihankkijoille ja muille, että nyt me tarvitsemme tämän ja tämän tyyppisiä perustoja. On saatava riuttailmiöitä ja erityyppisiä eliöitä, kasveja ja eläimiä viihtymään siellä niin hyvin kuin mahdollista.
Nummelinin mukaan alueita pitää voida hyödyntää myös muuhun kuin vihreän sähkön tuottamiseen.
– Jos me voisimme käyttää näitä alueita esimerkiksi ruuantuotantoon, levän ja sinisimpukan tuotantoon ja muuhun tällaiseen. Silloin saisimme kaikki toimimaan ja pelaamaan yhteen niin, että saadaan kaikki hyöty irti näistä alueista.
OX2:n teettämissä tutkimuksissa on kartoitettu merialueen tilaa monella tapaa. Merivedestä on etsitty uudella menetelmällä näytteitä myös siihen irronneesta dna:sta.
Tämän perusteella on tunnistettu muutama pieni kalalaji, joita ei aiemmin koekalastuksissa ole tarttunut verkkoihin. Itämeren ainoasta valaslajista eli suojellusta pyöriäisestä ei Pohjois-Ahvenanmaan vesiltä ole saatu havaintoja, kun meren ääniä on tarkkailtu.
– Sekä merenpohjaa että vesieliöitä, pohjaeläimiä, kalastoa ja muuta on tutkittu yli vuoden ajan, myös linnustoa. Toisaalta näistä alueista tiedetään aika vähän. Ne ovat aika vähän tutkittuja ennestään, mutta asiantuntijat ovat sanoneet, ettei mitään suurempia yllätyksiä ole tullut vastaan, meribiologi Lotta Nummelin kertoo.
Merelle on mahduttava muidenkin
Merialueen suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon myös laivaliikenne ja kaupallinen kalastus. Stefan Husan mukaan ennen rakentamisluvan saamista pitää tehdä vielä paljon.
– Tällainen laajalla mittakaavalla oleva ympäristön vaikutusten arviointi sisältää erittäin paljon vaikutusten arviointia, mutta myös sitä, mitä tutkimuksia tehdään. Pohjasta ylöspäin kolmiulotteisella tavalla otetaan selvää, mitä näillä alueilla on ja mitä mahdollisuuksia näillä alueilla on.
Ilmatar ja OX2 saivat Ahvenanmaan maakuntahallitukselta tutkimusluvan viime vuonna. Tämä lupa ei kuitenkaan takaa varsinaista rakentamislupaa, vaan siitä päätetään myöhemmin ja silloin mukana voi olla muitakin hakijoita.
Ilman tutkimuksia ei kuitenkaan voi tietää, millaisia ratkaisuja merelle sijoittuvat sadat voimalat vaativat. Nyt saadut tiedot merenpohjan rakenteesta on turvaluokiteltu eikä niitä ole julkisesti saatavilla.
Laajan merituulivoiman rakentaminen herättää myös vastustusta
Ahvenanmaan mittavat merituulivoimahankkeet ovat herättäneet saarimaakunnassa kipakkaa keskustelua.
Esiin ovat nousseet 400 metriin nousevien voimaloiden ympäristövaikutukset ja päätöksenteon kiemurat.
Osa maakuntaparlamentin poliittisista ryhmistä ei ole allekirjoittanut sitoutumista merituulirakentamiseen. Syynä on se, että ne katsovat kunnallisen päätöksenteon jääneen paitsioon.
Merelle rakennettavat voimalat ovat myös jossain vaiheessa elinkaarensa päässä, jolloin ne pitää purkaa. Jos voimayhtiöt menevät konkurssiin ennen sitä, jää kallis purkutyö maakunnan harteille. Harva miettii asiaa 30 vuoden päähän, mutta riski on aina olemassa.
Osaa ahvenanmaalaisista arveluttaa myös huoli siitä, että taloudelliset hyödyt valuvat ulkomaille. Ilmattaren omistavat sen suomalaiset perustajat, yksityiset sijoittajat, ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön hallinnoimat rahastot ja yhtiön johto.
OX2-pörssiyhtiön pääomistaja on ruotsalainen Peas Industries 45,5 prosentin osuudella. Pääomasijoitusyhtiö Pictet Asset Management omistaa viisi ja Handelsbanken Funds runsaat neljä prosenttia osakkeista.
Aiheesta enemmän
Nouseeko Ahvenanmaan merialueille 500 tuulivoimalaa? Miljardien hanke etenee myötätuulessa