Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) keskiviikkoinen uutinen yt-neuvottelujen alkamisesta tuli puolueiden ryhmäpuheenjohtajille yllätyksenä.
Hyvinvointialue tiedotti, että Suomen suurin hyvinvointialue hakee nyt 500 henkilötyövuoden vähennyksiä. Karkeasti arvioituna tuo tarkoittaa kahta prosenttia työntekijämäärästä.
– Karmea lukema. Mistä se voidaan ottaa pois? Alueella on niin paljon lakisääteistä hommaa, että supistuksella on merkittävä vaikutus, parahtaa Joni Kumlander (sd.).
– Ymmärrän ratkaisun paremmin, jos sillä pyritään selkiyttämään toimintaa ja tarkentamaan vastuuasemia. Sitä en ymmärrä, jos lopputuloksena on sama työmäärä pienemmällä työvoimalla, sanoo Perttu Jussila (vihr.).
Johtajista voi tinkiä
Yle tavoitti keskiviikkona kuuden puolueen ryhmyrit. He ovat ehtineet verkostoitua siinä määrin, että heillä on konsensus monesta asiasta. Yksi liittyy siihen, mitä vähentämiset voisivat tarkoittaa.
Kansankielisesti sanottuna: johtajista voi karsia, hoitajista ei.
– Esimerkiksi koulupsykologeista on jatkuva pula. Emme voi myöskään laittaa hoitajia ulos palvelutaloista. Sen sijaan voisimme järkevöittää hallintopuolta, käydä läpi onko päällekkäisiä virkoja ja niin edelleen, pohtii Leena Kostiainen (kok.).
Palveluverkkoa on jo alettu muokata. Yle uutisoi elokuussa, että uudistussuunnitelmat tuntuvat erityisesti alueen reuna-alueiden kuntien vuodeosastojen toiminnassa. Ensimmäisenä vuodeosastot lakkautetaan Ikaalisissa ja Kuhmoisissa.
Keskustan Minna Sarvijärvi sanoo Kostiaisen huolen suoremmin sanoin.
– Kentältä on kuulunut selkeä viesti, että erilaisia johtajia on liikaa. Työntekijäpuoli kritisoi sitä, että tieto jää ikään kuin portaisiin, eikä se tule koskaan perille asti. Olisi ihan hyvä katsoa ensimmäiseksi se, onko tämä 500 väkeä, joka on ikään kuin väärissä tehtävissä.
Työntekijäpuolen viesti muutosneuvotteluista tuli selväksi torstaina Ylen jutusta. Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamushenkilö Atte Tahvola toivoi aluehallituksen harkitsevan, onko isoja henkilövähennyksiä mahdollista toteuttaa ilman, että palvelutoiminta kärsii.
Aluevaltuustolle valtaa
Aluehallituksella on päätösvalta siihen, miten neuvotteluissa lopulta käy. Tehtäväkenttä on jo nyt varsin laaja: siihen kuuluvat muun muassa hyvinvointialuekonsernin omistajaohjaus sekä hyvinvointialueen hallinto ja taloudenpito.
Ryhmien johtajat jakavat yhteisen huolen siitä, että aluehallituksen valta on jo melkein liiallinen. Puheenjohtajat sanovat kuin yhdestä suusta, että ryhmien tavoitteena on ollut nimenomaan se, että aluevaltuusto on niin vahva yksikkö kuin vain mahdollista.
Pirhan aluehallitukseen kuuluu 13 henkilöä. Useampi Ylen haastattelema ryhmäpuheenjohtaja pitää jopa suhteettomana, että määrällisesti pienilukuinen joukko päättää 20 000 ihmisen asioista.
– Tämä on jo mennyt vähän siihen, että aluevaltuusto ajautuu liian kauas käytännön asioista. Valtuusto ei esimerkiksi pysty juurikaan vaikuttamaan palveluverkkoa koskeviin asioihin, ihmettelee perussuomalaisten Sami Kymäläinen.
– Asioita on tietysti valtavasti, eikä kaikkea voi mitenkään aluevaltuustolle siirtää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että esimerkiksi hallinnollisten asioiden pitäisi ehdottomasti kuulua aluevaltuuston toimivaltaan, säestää Joni Kumlander.
– Keskusta kannatti aikoinaan lautakuntamallia, mutta se ei saanut kannatusta. Olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että hallintosääntöön tulisi saada muutos, sanoo Minna Sarvijärvi.
Voit kommentoida aihetta 9. syyskuuta kello 23:een saakka.