Työvoimapula on hellittänyt nopeasti vuoden aikana. Henkilöstövuokraus- ja palveluyhtiö Baronan kyselytutkimuksessa työvoimapulasta kärsivien yritysten osuus on pudonnut alimmilleen kolmeen vuoteen.
Baronan kolmena vuonna teettämässä kyselytutkimuksessa puolet yrityksistä kertoi kaksi vuotta sitten kärsivänsä työvoimapulasta. Viime vuonna osuus kasvoi yli puoleen, mutta tänä vuonna työvoimapulasta kertoo selvästi alle puolet vastaajista.
Baronan johtaja Elina Koskela pitää muutosta merkittävänä, vaikka olikin odottanut työvoimapulan hellittävän vielä enemmän. Hänen mukaansa ongelman lieventymien on kuitenkin vain hetkellistä.
– Meidän arviomme mukaan kyse on puhtaasti kysymys väliaikaisesta suhdannetilanteesta.
Kyselyssä kolmasosa vastaajista kertoikin työvoiman tarpeen kasvavan tulevan vuoden kuluessa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton keväällä julkaisema tutkimus kertoo työvoimapulan hellittämisestä.
Viime vuoden kesällä ammattityövoiman puute oli yritysten yleisimmin esiin nostama ongelma. Nyt suurimmaksi ongelmaksi nousee liian heikko tuotteiden ja palveluiden kysyntä.
Työvoiman puutteesta kertoo kuitenkin edelleen lähes neljäsosa yrityksistä. Se on esimerkiksi raaka-aineiden tai rahoituksen saamista yleisempi ongelma.
Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava Koskela uskoo kyselyn perusteella, että työvoiman saatavuus alkaa muodostua yrityksille tämän hetkistä suuremmaksi ongelmaksi ensi vuoden loppupuolella, kun talouskasvu alkaa jälleen piristyä.
Hän pitää välttämättömänä kansainvälisen rekrytoinnin lisäämistä. Se voi tarkoittaa vieraskielisen työvoiman rekrytoimista Suomesta ja ulkomailta.
– Meillä huoltosuhde heikkenee ja tarvitsemme vääjäämättä lisää ihmisiä, jotka sitoutuvat asumaan, työskentelemään ja elämään elämäänsä täällä pidemmällä aikavälillä, ei vain projektiluontoisesti.
Kielitaito aiempaa pienempi ongelma
Kyselyn perusteella selvästi suurin este vieraskielisten työntekijöiden palkkaamiseen on kielitaito.
Koskelan mukaan monissa yrityksissä englannin kielen käyttö arjessa koetaan ”jossain määrin hankalana”. Käytännössä se tarkoittaa erilaisten ohjeiden kääntämistä englanniksi, mutta oleellista on myös arkinen muutos.
– Myös kahvihuoneessa ja ja ruokatauolla pitäisi alkaa sitten käyttää englantia ja se voi joskus tuntua aika korkealta kynnykseltä.
Joillakin aloilla suomen kielen taito on välttämätöntä säännösten vuoksi. Myös esimerkiksi ravintolayrityksen asiakkaat saattavat haluta palvelua suomeksi.
Kielitaito on kuitenkin aiempaa pienempi ongelma.
– Ihan käytännössä muutoksen suunta näkyy siinä, että kielitaidosta edelleen puhutaan, mutta se ei enää ole välttämättä este vaan haaste, joka halutaan ratkaista, Koskela luonnehtii.
Suomessa kesän ajan lainehtinut rasismi- ja maahanmuuttokeskustelu on arveltu heikentävän ulkomaisten työntekijöiden hakeutumista Suomeen.
Koskelan mukaan Suomen vetovoima ei näytä heikentyneen ainakaan vielä.
– Meille tulee hakemuksia ihan hyvä määrä. Vielä ei ole varsinaisia merkkejä siitä, että halukkuus Suomeen tulemisesta olisi vähentynyt. Mutta meidän pitää seurata tilannetta tosi tarkasti.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 59 prosenttia katsoi, että Suomen uuden hallituksen linjaukset eivät rajoita organisaation kykyä ratkoa osaajapulaa.
Baronan Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn haastateltiin noin 500 yksityistä ja julkista työnantajaa ympäri Suomen. Kyselyllä selvitettiin kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä sekä tähän liittyviä näkemyksiä ja asenteita.
Kuinka merkittävä käänne työvoimapulan hellittäminen on, Baronan Elina Koskela?
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 9.9. kello 23 saakka.