FRANKFURT Harvoin ovat talousennustajat olleet yhtä jakautuneita Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta kuin nyt. Euroopan keskuspankin neuvostossa istuvilla 26 keskuspankkiirilla on tänään kovat paineet, kun he päättävät iltapäivällä koroista.
Taloudessa eletään veitsenterällä. EU-komissio synkensi juuri ennustuksiaan taloudesta, koska Saksa on taantumassa ja inflaatio järsii talouskasvua.
Tilanteen voi tiivistää näin: se mikä on hyväksi yhdelle, on haitaksi toiselle. Esimerkiksi suomalaisille korot alkavat jo olla liian korkeat. Lue täältä lisää.
Suurimmassa euromaassa Saksassa taas lainarahan kallistuminen ei haittaa samalla tavalla, koska saksalaisten asuntolainojen korot ovat kiinteät. Korkotasot on sovittu pankin kanssa vuosiksi eteenpäin.
Sen sijaan saksalaisille inflaatio on paha mörkö, ja sen taltuttaminen korkojen avulla saa suosiota myös kansan parissa.
Viime aikoina talouden tarkkailijat ovat alkaneet pelätä taas talouden s-kirosanaa, stagflaatiota. Se tarkoittaa poikkeuksellista ja hankalaa tilaa, jossa hinnat kyllä nousevat vauhdikkaasti, mutta kysyntä eli talouskasvu heikkenee. Näin on juuri nyt Saksassa.
Stagflaatioon kuitenkin liitetään myös korkea työttömyys. Sitä Saksassa ei ole. Maassa on päinvastoin työvoimapula.
EKP kertoo päätöksensä kello 15.15, ja sen jälkeen pääjohtaja Christine Lagarde vastaa kysymyksiin. Päätöksestä tulee tiukka, koska 20 eri euromaan edustajista koostuva neuvosto on todennäköisesti hyvin erimielinen.
Listasimme vaihtoehdot, joita EKP:llä nyt on.
1. Korkoa nostetaan hieman
Neljännesprosenttiyksikön koronnousu on mahdollinen. Sen suurempaa siirtoa ei odota EKP:ta seuraavista asiantuntijoista käytännössä kukaan.
Sillä ei olisi kovin suurta vaikutusta suomalaisten velkojen korkoihin, koska nousua on jo hinnoiteltu euriboreihin.
Ohjauskorkojen nostamista tukee se, että euroalueen inflaatio on vielä kaukana EKP:n tavoitteesta eli kahdesta prosentista. Elokuussa hinnat nousivat yhä 5,3 prosenttia.
Erityisen huolestuttavana analyytikot pitävät sitä, että niin kutsuttu pohjainflaatio on hidastunut vain hieman ja on yhä yli viisi prosenttia. Pohjainflaatio on putsattu voimakkaasti vaihtelevista elintarvikkeiden ja energian hinnoista. Pohjainflaatioluku osoittaa, että hintojen nousu on jo alkanut elää omaa elämäänsä.
2. Korot jäävät nykytasolle
Keskuspankki voi myös olla koskematta korkoihin. Korkean inflaation vuoksi sen olisi kuitenkin pystyttävä viestimään uskottavasti, että koroissa ei ole laskun varaa ja nykytaso pysyy.
Tämä tarkoittaisi, että korkohuippu olisi saavutettu. Näin ollen myöskään suomalaisten lainojen yleisimmät euribor-viitekorot eivät enää ainakaan kovin paljoa nousisi.
Tätä vaihtoehtoa tukee se, että Eurooppa on jo lievässä taantumassa.
3. Korkoja nostetaan myöhemmin
Kolmas vaihtoehto on, että EKP jättää korot ennalleen, mutta kertoo palaavansa asiaan myöhemmin. Näin ollen korkohuippu olisi vielä edessä.
Tässä vaihtoehdossa keskuspankki ostaisi itselleen lisää aikaa. Se voisi odottaa lisää tietoja taloudesta syksyn mittaan. Näin se viestisi myös, että inflaation vastainen taistelu jatkuu.
Energian hinnat ovat nimittäin viime aikoina nousseet. Se voi tarkoittaa, että inflaatio osoittautuu sitkeäksi ja ehkä jopa kiihtyy syyskuussa.