Raakapuun hankkiminen on jo vaikeaa – professorin mukaan rahaa on nyt tehtävä laadusta eikä määrästä

Puupula pakottaa metsäteollisuuden uudistumaan ja etsimään pidemmälle jalostettuja tuotteita.

Kuorittuja tukkeja sahalaitoksen varastointikentällä.
Puun käyttöä Suomessa ei voida enää lisätä kovin paljoa. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle
  • Kalle Schönberg

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan puuraaka-aineen riittävyys on jo ongelma Suomessa.

– Kiitoskirjeen voi lähettää Kremliin. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meille on syntynyt merkittävä puupula ennen kaikkea Kaakkois-Suomessa, Harlin sanoo.

Puupulan ensimmäinen teollinen uhri on Kotkan Sunilan sellu- ja ligniinitehdas, jonka lopettamisesta vuoden loppuun mennessä metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti äskettäin. Lopettamissyyksi metsäyhtiö ilmoitti tehtaan kannattavuusongelmat, jotka johtuvat erityisesti raakapuun tuonnin loppumisesta Venäjältä.

Lue lisää: Nyt se on varmaa: Stora Enso sulkee Sunilan tehtaan Kotkassa – työt tehtaalla loppuvat 240 työntekijältä

Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Stora Enson pitää varmistaa ennen kaikkea muiden tehtaidensa puuhuolto kaakossa.

– Kaakossa on myös muita erittäin merkittäviä Stora Enson tuotantolaitoksia, joiden puuhuolto pitää turvata, esimerkiksi Stora Enson Imatran tehtaat, Harlin korostaa.

Ali Harlin, Espoo, 19.01.2018
Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen metsäteollisuus on nyt suuren muutoksen edessä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Puupula on tullut jäädäkseen

Suomi toi ennen Ukrainan sotaa noin 7–10 prosenttia raakapuusta Venäjältä. Kaakkois-Suomessa venäläisen puun osuus tehtaiden puuhuollosta oli tätäkin suurempi.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen metsäteollisuus on nyt suuren muutoksen edessä, jonka taustalla on juuri raaka-aineen riittävyys.

– Puuraaka-aineen saatavuus on aina vaan haastavampaa ja rajallisempaa, hän sanoo.

Puupula pakottaa metsäteollisuuden uudistumaan ja etsimään pidemmälle jalostettuja tuotteita.

Niukkuuden taustalla on Venäjän puuntuonnin loppumisen lisäksi se, että puuta käytetään yhä enemmän bioenergian tuotantoon kuten hakkeeksi tai pelleteiksi. Hakkuiden lisääminen puolestaan on vaikeaa EU:n hiilinieluvelvoitteiden vuoksi. Metsien kasvukin on pienentynyt takavuosista ja tuskin enää elpyy entiselle tasolle.

Metsä Fibre bioproducts plant at  Äänekoski.
Puuraaka-ainetta käytetään yhä enemmän myös bioenergian tuotantoon. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Uusia tuotteita tulossa

Harlinin mukaan ratkaisu raaka-ainepulaan on metsäteollisuuden lopputuotteiden jalostusarvon nostaminen niin, että nykyisestä puumäärästä saadaan enemmän irti.

– Lisäarvon luominen volyymin lisäämisen kautta ei enää onnistu entiseen malliin. Sen sijaan lisäarvoa pitää saada aikaan enemmän samasta raaka-ainemäärästä, Harlin tiivistää.

Professori Harlinin mukaan muutoksesta on jo näkyvissä selviä merkkejä.

– Investoinnit uusiin tuotteisiin ovat moninkertaistuneet 2020-luvulla entiseen verrattuna ja hankkeita viedään nyt aktiivisesti eteenpäin kokeiluvaiheeseen, Harlin sanoo.

Ligniini on yksi mahdollisuus

Yksi metsäteollisuuden uusista korkeamman jalostusasteen tuotteista saattaa olla ligniinistä tehtävä kovahiili, josta voidaan valmistaa akkuja.

Tästä kertoo se, että Stora Enso päätti säilyttää kovahiilen valmistuksen kokeilulaitoksen Kotkan Sunilassa, vaikka ligniiniä valmistava Sunilan sellutehdas suljetaankin.

Stora Enso Sunilan tehdas Kotkan Sunilassa.
Sunilan sellutehdas suljetaan, mutta ligniinistä akkuhiiltä valmistava koelaitos säilyy alueella. Kuva: Antro Valo / Yle

Stora Enso tekee akkuhiilen valmistuksessa yhteistyötä ruotsalaisen akkuvalmistajan Northvoltin kanssa.

Lue lisää: Stora Enso ja Northvolt alkavat kehittää täysin eurooppalaista akkua yhdessä – raaka-aine tehdään Suomessa

Stora Enso etsii myös muita käyttötapoja ligniinille.

– Olemme kehittäneet esimerkiksi ligniinipohjaista liimaa, jolloin koko tuote on biopohjaista. Tämän lisäksi olemme testanneet ligniinin käyttöä bitumin korvaajana esimerkiksi asfaltin teossa, Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo.

Professori Ali Harlinin mukaan metsäteollisuuden yhtiöillä on tuotekehitysputkessa pitkällä jo runsas tusina lupaavaa korkeamman jalostusarvon tuotetta.

– Siellä on esimerkiksi uusia selluloosasta tehtäviä tekstiilikuituja, biohiilipohjaisia materiaaleja kuten hiilikuitua, uusia pakkausmateriaaleja, Harlin luettelee.

Puukuidulle etsitään myös korvaajia

Monet yhtiöt etsivät nyt myös korvaavia kuitulähteitä puukuiduille.

Fiber-X- Finland yhtiö testaa tällaisia selluteollisuuden uusia kuitulähteitä pienoispaperikoneellaan Lemillä. Toimitusjohtaja Mikko Ruuskan mukaan testaukselle on kysyntää, ja suurin osa siitä tulee ulkomailta.

– Maailmassa on nyt selkeästi kysyntää sille, että tuotteet pitäisi tehdä vaihtoehtoisista raaka-aineista, jotka on käytännössä jätteitä tai sivuvirtoja, Ruuska sanoo.

Mikko Ruuska, Fiber Finland yhtiön toimitusjohtaja tehtaalla Lemillä.
Fiber-X Finland -yhtiön toimitusjohtaja Mikko Ruuska kertoo, että suuret vaatevalmistajat haluavat tehdä vaatteita maatalouden jätekuiduista. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Hänen mukaansa erityisesti kansainväliset pikamuotia valmistavat vaatejätit haluvat tehdä vaatteita jäteraaka-aineista. Vaihtoehtoja puukuiduille voivat olla esimerkiksi maataloudesta saatavat jätekuidut kuten olki ja hamppu.

– Maailmassahan on todella paljon peltojätteitä kasvukauden jälkeen, jotka poltetaan. Niitä voidaan käyttää sellun tekoon, josta voidaan valmistaa esimerkiksi vaatteita, Ruuska sanoo.