Ammattilaisjääkiekkoilija edustaa seuraansa ja lajiaan sekä kaukalossa että sen ulkopuolella – ”Tämä on enemmän elämäntyyli kuin työ”

Ammattilaisjääkiekkoilijoiden päätyötä on pelaaminen ja harjoittelu, mutta muitakin velvoitteita pelaajilla on. Vaasan Sportin Sebastian Stålberg ja Erik Riska eivät koe edustustilaisuuksia taakkana.

Ammattilaisurheilijan ja seuran sopimukseen sisältyy usein kumppanitapaamisia ja muita vierailuja. Sportin Stålbergille ja Riskalle ne eivät ole ongelma. (Arkistokuva)
  • Terhi Varjonen

Liigassa pelaavan ammattilaisjääkiekkoilijan työnkuva on nykyään laaja; pelaamisen ja harjoittelun lisäksi siihen kuuluu enenevässä määrin myös kaukalon ulkopuolelle yltäviä velvoitteita.

– On mediavelvollisuuksia ja jonkun verran somessa esiintymistäkin. Ehkä urheilijan ammatti on tietyllä tapaa 24/7-työ, sanoo Suomen jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt.

Ammattilaisjääkiekkoilija edustaa seuraansa ja lajiaan myös kaukalon ulkopuolella. Esimerkiksi seuran yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa pelaajat ovat tuttu näky. Pelaajan ja seuran välinen sopimus käsittää tyypillisesti kumppanitapaamisia ja muitakin vierailuja.

Ramstedtin mukaan on pelaajakohtaista, paljonko erilaisia tapahtumia on. Liigan tähtipelaajilla on todennäköisimmin enemmän mediavelvollisuuksia kuin muilla ja joukkueen kapteenit ovat myös useasti muita enemmän esillä.

Ramstedt arvioi, että tapahtumia ja vierailuja on pelaajilla viikoittain, mutta tuskin useinkaan liikaa.

– Monissa seuroissa mietitään kuitenkin, että jos tiettyä pelaajaa halutaan joka paikkaan, sitä vähän rajoitetaan. Pelien ja treenien välillä löytyy kuitenkin aikaa paneutua näihinkin.

”Mukavia tilaisuuksia”

Vaasan Sportin kapteeni Sebastian Stålberg ei koe erilaisissa tapahtumissa käymistä ja vierailujen tekemistä raskaina.

– En todellakaan koe niitä taakkana, vaan ne ovat mukavia tilaisuuksia, joissa tavataan ihmisiä, jutellaan ja esitellään työtämme, pohtii Stålberg.

Samalla kannalla on myös varakapteeni Erik Riska.

– Tottakai pitää keskittyä siihen mitä sä teet, myös jääkiekon ulkopuolella. Tämä on enemmänkin elämäntyyli kuin työ, pohtii Riska.

Molemmat sanovat uransa aikana jo tottuneensa siihen, että seuran ja lajin edustaminen kuuluu työnkuvaan. Tilaisuuksista koetaan olevan hyötyä seuralle, yhteistyökumppaneille ja pelaajille.

Myös pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Ramstedt pitää vierailuja ja tapaamisia hyvinä mahdollisuuksina tuoda pelaajia ja lajia esille.

Vaasan sport jäähallilla harjoituksissa
Pelaamisen ja harjoittelun lisäksi ammattilaisjääkiekkoilijan arkeen kuuluu monenlaista edustamista. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Nyt alkanut kausi on Sportille kymmenes peräkkäinen nykyaikaisen Liigan aikana. Kauden tavoite on asetettu poikkeuksellisen korkealle: keväällä päättyessä Sportin pitäisi löytyä sijalta kuusi.

Tavoite on joukkueen asettama ja sekä Stålberg että Riska pitävät sen saavuttamista mahdollisena.

– Meillä on hyvin vahva joukkue. Vahvin joukkue mitä olen omana aikanani Sportissa nähnyt, sanoo Stålberg.

– On nähty, että tässä porukassa on potentiaalia, sellaisia pelaajia, jotka voivat ratkaista pelejä. Joukkue on hyvin roolitettu, lisää Riska.

Oma henkilöbrändi on oma

Ammattilaisjääkiekkoilijoilla on mahdollisuus tehdä myös omia kumppanuussopimuksia. Lähtökohta on, että ihmisen henkilöbrändiä ei kukaan voi omistaa, Ramstedt sanoo.

– Henkilö vastaa itse omasta henkilöbrändistään ja sitä kautta voi sitä myydä. Tietenkin, kun pelaajilla on sopimukset seurojen kanssa, on aina pyritty siihen, että he neuvottelevat työnantajansa kanssa siitä, miten omat yhteistyökumppanit sopivat kokonaisuuteen.

Ramstedt mainitsee esimerkkinä pelaajan oman somen, jossa seura ja yhteistyökumppani voivat olla mukana.